Näytetään tekstit, joissa on tunniste Peli. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Peli. Näytä kaikki tekstit

torstai 17. marraskuuta 2011

Hole in one!

Kyllä, kuume on iskenyt! Lievähkö golfkuume sai alkunsa kesällä kun Johannan vanhemmat aloittivat harrastuksen. Onhan se vähän kytenyt tuolla jossain syvällä kokoajan, mutta jotenkin ei ole vaan tullut kunnolla aikasemmin ajateltua asiaa. He olivat ostaneet itsellensä bägit ollessansa Hawaiilla ja ottaneet jonkun verran opetusta paikalliselta opettajalta. Itse olin jo pitkään yrittänyt lämmitellä ajatusta golfharrastuksesta, mutta asiasta ei oltu päästy pidemmälle, sillä kyseisen harrastuksen aloittaminen oli tyrmätty alta aikayksikön. Lähinnä pääsyinä oli se että on niin paljon muita harrastuksia ja se että golf on hirveän kallis harrastus. Mutta käytyämme vähän lätkimässä rangella kuume senkuin kasvoi ja kyllä sitä lyönnitkin alkoi jotenkuten onnistua jossain siinä kolmannen rangesession kohdalla. Vaikka eipä se heti ensimmäiselläkään kerralla hullun vaikeata ollut, jotenkin vaan tasaisuus hieman uupui. Tai itseasiassa aika paljonkin, kun eipä sitä montaa kertaa peräkkäin tullut lyötyä suoria tasaisia lyöntejä.

Ensimmäisestä pelistä

Siinä viedään kaveri ns."kebab-kioskille"

Toki onhan noita hienoja ja kivoja harrastuksia sattunut karttumaan ja toki jokainen vie oman aikansa ja ikävä kyllä myös jonkun verran rahaa. Jääkiekko aivan ylivoimaisesti isoin harrastus minun elämässäni, vie useita tunteja aikaa ja puhumattakaan rahasta. Voisin melkein sanoa että jääkiekko harrastuksena on yksi kalleimmista, jos ei oteta huomioon hevosurheilua, joka onnistuneesti onkin sitten Johannan harrastus. Lisäksi sitä tulee tietenkin pelailtua hieman salibandyä, jalkapalloa, käytyä vähän laskettelemassa ja lautailemassa, unohtamatta satunnaisia koripallosessioita. Vaikka mitä kaikkea muutakin tulee harrastettua silloin tällöin ja välillä kun on liikaa energiaa tulee jopa käytyä punttisalilla tai jos oikein suuri vahinko käy niin lenkillä. On se hienoa että on harrastuksia, mutta sitten kun on vielä niitä varusteitakin jokaikiseen harrastukseen.

Ihan vaan jotain kuvista mainitakseni, ne on kauden ensimmäisestä pelistä London Dragons B vs Nottingham Mavericks B. B-joukkueen perässä tarkoittaa niin sanottua kakkosjoukkuetta ja kävin vain vähän vahvistamassa meidän kakkosjoukkuetta pelaaja pulan takia. Peli voitettiin 4-1 ja oma pistesaldo sattui olemaan 3+1, eli jotain tuli saatua aikaan vaikkakin heti pelin aikana/jälkeen nousikin kuumetta jonkun verran ja seuraavat 3 päivää tuli vietettyä kipeenä sängyssä.

Ravontola Cesarin sählyturnaus Kangasalla

Kesällä tuli harrastettua hieman enemmän kaikenlaista, eniten aikaa vei salibandy joka rupesi jo jossain vaiheessa tuntumaan siltä, että eihän se olekaan hassumpi laji. Kuva on kesän sählyturnauksesta joka oli ihan mukava kesäinen ajanvietto tapahtuma, rentoa höntsäilyä ja hengailua. Olisihan sitä hauska harrastaa, mutta täällä Lontoossa se ei varsinaisesti ole mahdollista muussa muodossa, muuta kuin kotona. Ja kyllä otin mailan ja pallon mukaan että voi sitten aina vähän väliä kikkailla ittekseen omassa huoneessa ja toivottavasti saada jotain pehmeyttä käsiin.

Kotihalli ulkopuolelta

Lee Valley:n kaukalo, jossa on huonoin jää millä on hetkeen tullut luisteltua

Itseasiassa juuri joku tuttu kysäisi minkä verran maksaisi, jos alkaa harrastamaan jääkiekkoa ja rupesin miettimään, että pelkästään täyteen settiin varusteita kuluu hyvin nopeasti 1000€-1600€ riippuen paljon siitä minkälaiset luistimet valitsee, sillä parhaat luistimet maksavat sen 600€. Toki varusteita ei tarvitse joka vuosi ostaa, mutta kyllä ne kahden vuoden välein aina jostain hajoavat ja vaihtoehdot on joko ommella itse/leikkiä McGyveriä tai ostaa uudet. Lisäksi mailat tuppaavat hajoamaan useammin kuin itse toivoisi ja niitä voi mennä kauden aikana yleisesti ottaen 2-5, riippuen paljon mailasta. Mutta ei se outoa ole vaikka niitä menisi jopa 15 mailaakin yhtenä vuonna ja kun hinnat ovat sen 50€-230€ ei tämäkään niin hirveän pieni kustannuserä ole.

Tämän kaiken lisäksi jääaika ei todellakaan ole ilmaista, saatika sitten vakuutukset, pelireissut ja muut vastaavat kulut. Nämä sisältyvät yleisesti ottaen joukkueen kausimaksuun joka myös voi olla mitä tahansa 400€-3500€:n väliltä, riippuen joukkueen tasosta, sponsoreiden määrästä ym. Eli jos ajatellaan että aloitat pelaamaan jääkiekkoa voit varata arviolta 1000€ kertasumman + 2000€/kausi ja yleisesti ottaen pärjäät noin keskimääräisesti, ottamatta huomioon reeni ja pelimatkojen bensakuluja ja muita pakollisia lisämenoja. Halpaa, eikö?

En viitsi ruveta edes listaamaan rahasummia joita pystyisi upottamaan ratsastukseen, ehkä Johanna innostuu kertomaan aiheesta lisää. Mielestäni koko harrastus masentaa jo ennenkuin pääset aloittamaan. Kuka laittaa ensin uuden henkilöauton verran rahaa kiinni hevoseen jonka ylläpito ym. kustannukset kuukausi tasolla ovat Tampereen keskustassa olevan kaksion verran kuukausivuokran verran. Puhumattakaan tunneista ja henkilökohtaisista varusteista, tähän harrastukseen saat uppoamaan niin paljon rahaa kuin sitä pussistasi/säästöistäsi löytyy.

Sitten päivän kuumaan aiheeseen, eli golfiin. Olen nyt kesästä lähtien tehnyt aika laaja-alaista tutkimusta erilaisista mailoista, varusteista ja kuluista joita golf meille aiheuttaisi. Toki aloittaminen on suhteellisen hintavahkoa, sillä mailoihin ja bägiin menee sen 200-800€(per hlö) riippuen minkälaiset mailat sitten ostaakin ja käytettynä vai uutena ja saahan niihin enemmänkin tietenkin menemään. Briteistä ja USA:sta mailat saa huomattavasti halvemmalla kuin koti-suomesta noin 450€ budjetilla saat jo erinomaiset mailat uutena. Kengät maksavat noin 40-100€ ja ilman kenkiäkin voi alkuun ainakin käydä rangella, suurimmalla osalla kentistä golf-kengät ovat pakolliset. Mikäli omistat valmiiksi muutamat khaki-housut, pikee paitoja, neuleita, ei nitä tarvi erikseen mennä ostamaan.

Johanna lyömässä palloja Paloheinän rangella.

Alkuun kannattaa tietenkin ottaa joitain tunteja, oppiakseen hieman lyöntitekniikkaa, mutta kun rupeaa edes suunnilleen tietämään kuinka lyödä ei tunteja tarvi välttämättä ottaa kuin pari kertaa vuodessa. Rangella käynti on suhteellisen edullista, täällä Lontoossa 80 palloa maksoi noin 4,5€ ja Suomessa rangella käynti on yleisesti ottaen vielä halvempaa. Opiskelijan kausikortti jolla saisin pelata ruuhkaikojen ulkopuolella niin paljon kuin haluaa on £230 (n. 280€) joka on halvempi kuin koko kausimaksuni jääkiekossa. Ja jäät ovat vain 1-2 kertaa viikossa, keskiviikko ja torstai iltaisin, siten että olen kotona n. klo 1.30 aikoihin. Kertamaksu, mikäli ei ota kausikorttia on £11 (n. 13€) joka ei sekään ole hirveän hintainen. Erotuksena Suomeen täällä on se etu että golf-kausi on ympäri vuoden. Tietenkin mikäli sattuu niin ikävästi että talvella tulee vähän lunta, saatta kenttä olla noin kuukauden verran suljettu.

Mikäli golfin aloittaa Suomessa kannattaa ensimmäisenä mennä alkeiskurssille (green card -kurssille) jotta saat perustiedot etiketistä, säännöistä, hieman opetusta ja oman green cardin. Kurssi maksaa n. 200€ riippuen hieman paikasta. Suomessa green card on yleisesti ottaen lähes aina pakollinen olla, muualla maailmassa kyseistä käytäntöä ei yleisesti ottaen hirvemmin ole. Eli esimerkiksi minun ei täällä tarvitse moisesta murehtia.

Se mikä tekee golfista erinomaisen ja hienon lajin on se, että kuka tahansa voi kilpailla ketä tahansa vastaan. Koska golfissa on kehitetty ns. tasoitusjärjestelmä (handicap) joka tekee jokaisen tuloksen vertaamisen toisen tulokseen helppoa. Tasoitusjärjestelmän avulla voidaan laskea kuinka hyvin pelaaja on pelannut kierroksen omiin taitoihinsa ja omaan tasoitukseensa nähden. Tasoitusjärjestelmän ansiosta tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia pelaajien tasoeroista ja kentän vaikeustasosta riippumatta. Eli ei ole väliä vaikka pelaisit kuinka kokenutta pelaajaa vastaan tahansa, sillä tulostasi verrataan vain aikaisempaan tasoosi.

Urban Golf London

Kuvassa on yksi golfsimulaattoreista, joita Lontoon alueella on useita. Näissä paikoissa voi sinänsä pelata mitä tahansa golf kenttiä läpi vaikka ulkona sataisi kissoja ja koiria. Kyseiset paikat on erittäin suosittuja firmojen ajanviettopaikkoja, toki tavallaan joskin välillä hieman kalliita. Toistaisesti ei ole vielä itse kerennyt moiseen, mutta jossain vaiheessa varmaan tulisi tätäkin kokeilla. Lisäksi golf on harrastus, jota voi pelata kaikenikäiset, mikäli olet siinä kunnossa että pystyt hieman mailaa heilauttamaan ja kävelemään muutaman kilometrin on sinulla mahdollisuus harrastaa golfia.

Toistaiseksi en ole vielä ostanut mitään varusteita, kausikorttia tai mitään muutakaan. Olen toki toteuttanut syväluotaavaa etsintää, mistä saada kaikki asiat mahdollisimman halvalla jo muutaman viikon. Eniten vaihtoehtoja löytyy Jenkeistä, jossa on useita sivustoja jotka kierrättävät käytettyjä mailoja. Yksi erittäin vahva vaihtoehto on ebay ja muutama muu paikka josta käytettyjä mailoja saa suhteellisen turvallisesti ja helposti.

maanantai 14. marraskuuta 2011

Tervehdys Lontoosta

Ei oo ihan hetkeen sitten tullut kirjoteltuakaan tänne joten ajattelin et vois jotain raapustaa ihan vaan että sais vähän jotain kirjallista tulostettua. Koulussa mennään nyt seitsemättä viikkoa ja rupee pikku hiljaa oleen niin sanottujen 'mid-term' papereiden aika. Tarkottaa siis lähinnä, että kurssien puolivälissä pidetään yleisesti ottaen, koe, esitelmä, essee tai jonkunlainen muu akateeminen kontribuutio ja seuraava arvosteltava suoritus tehdään yleisesti ottaen jakson loppupuolella jonka painoarvo on yleisesti ottaen arvosanallisesti huomattavasti merkittävämpi kuin puolivälin tehtävällä.

Koulu on alkanut ihan hyvin pienien alkutakkuilujen jälkeen, lähinnä ainoat tökkimisen aiheet on ollut lievä takeltelu englanninkielen puhumisen kanssa ja yleisissä koulujärjestelyissä. Vaikka sitä englantia on kuinka puhunut vuoden jenkeissä ja vaikka missä, meni siinä taas melkein kuukauden päivät kunnes se rupesi tuntumaan siltä että ei tarvi jokaikistä sanaa hakea jostain syvältä aivojen perukoilta. Vaikka eipä siinä, loppujen lopuksi varsinaisia brittejä meikäläisen ryhmissä ei aivan liikoja ole. Suurin osa opiskelijoista samassa ryhmissä on Intiasta, Lähi-idästä, Puolasta ja muualta Euroopasta. Varsinaisia äidinkielenään englantia puhuvia henkilöitä ei taida tuossa n. 20 hlön ryhmässä olla kuin muutama ja varsinaista britti-englantia ei taida puhua kuin 2.


Kuva meidän koulun keskustan kampuksen edestä.

Yleiset järjestelyt lähes kaikissa asioissa on ilmeisesti hieman hankalia tällä saarella. Kouluun kirjautuminen sinänsä meni suunnilleen kivuttomasti, paitsi että olin hienosti unohtanut ottaa alkuperäiskappaleet todistuksistani mukaan. Tosin kunhan nämä oli toimitettu ei sinänsä koulussa ole kummosemmin sählätty. Kirjautuessani kouluun, oli koulun virkailija sitä mieltä, että minulla tarvitsee olla joko päätös myönnetystä lainasta tai rahat maksaa lukukausimaksu heti. Hetken selvittelyjen jälkeen allekirjoitin paperin, joka velvoittaa minut maksamaan lukukausimaksun, mikäli EU-kansalaisille myönnettävä lukukausimaksulaina päätös on negatiivinen. Eli suurin sähläys on syntynyt lähinnä lukukausimaksulainan kanssa jota ei vieläkään ole saatu päätökseen. Soitin tänään kyseiseen laitokseen, josta ilmoitettiin, että olen kuulemma toimittanut kaikki muut paperit, lukuunottamatta paperia jossa pyydän lainasummaa. Kyseistä paperia ei ole missään vaiheessa toimitettu, eikä aikaisemmin mainittu. No, nyt se on lähetetty postiteitse minulle päin ja kun se on täytetty ja lähetetty pitäisi kaiken olla kunnossa.

Eli kyllä sitä täälläkin virkamiehet osaavat sählätä, jos osaa Suomen KELA:kin. Päätöstä opintotuesta, asumislisästä ja opintolainasta sai odottaa vain vaivaiset 8 viikkoa ja luulen että suuri syy miksi päätös asiaan saatiin vihdoinkin oli se että lähetin jo kolmatta kertaa sähköpostia kysyen "Missä päätös viipyy? On _hieman_ rahat vähissä.". Siinä meinasi jo hieman ruveta kiristelemään päätöstä odotellessa, mutta onneksi sielä saatiin edes jotain aikaseksi.

Sitten yleisiin järjestelyihin, pankitilin hommaaminen oli sinänsä helppo homma vaikkakin tästä oli varoiteltu etukäteen. Siitä vaikeudet sitten alkoivatkin, ajattelin avata pankkitilin HSBC:hen jotta sitten jatkossa kuin asuu sitten missäpäin tahansa maailmaa olisi pankkiasiat kunnossa. No ilmeisesti HSBC antaa asiakkaillensa kaikkein alhaisimman luottoluokituksen joka tuottaa ongelmia esimerkiksi kännykkäliittymäsopimusta hankkiessa. Eli toistaiseksi en ole saanut hankittua sopimusliittymää kyseisen pankkitilin takia, joten prepaidilla mennään kunnes luottoluokitus nousee. Tähän yleensä menee noin 3-6kk, riippuen hieman mitä kaikkia muita sopimuksia saa läpi menemään. Muuten pankkina HSBC on toiminut moitteettomasti, palvelu on ollut erittäin laadukasta ja internetturvallisuus ja pin-koodijärjestelmä on ylivoimaisesti maan turvallisin.

HSBC pin-koodinluoja lätyskä

Erittäin hieno pieni yksityiskohta koskien kännykkäliittymiä on se, että tällä saarella ei varsinaisesti saa liittymää jossa olisi rajaton datankäyttö. Vaikka palveluntarjoaja ilmoittaisikin että kyseisessä liittymässä olisi "rajaton data" on näissä tapauksissa aina pienellä präntätty teksti datan kohtuullisesta käytöstä, eli yleisesti ottaen mikäli käytät dataa yli 1GB/kk joudut maksamaan ylimenevästä osuudesta. Sama hienous tulee vastaan kuin hankit kotiisi internet yhteyttä, lähes kaikki liittymät on rajattu 10GB-40GB/kk maksimiin. Ja vaikka ottaisit liittymän jossa on "rajaton data" niin kuin ylität 100GB/kk rajan hidastuu nettisi niin hitaaksi että pystyt juuri ja juuri surffaamaan normaaleilla nettisivuilla. Näin siis tällä saarella toimii dataliikenne, ei muutakun ottamaan mallia.

Sen verran on kaikenlaista kiirettä pukannut, että ei ole tullut käytyä lähes missään turistinähtävyyksissä saatika sitten jalkapallopelissä. Jonkun verran sitä on tullut keskustassa pyörittyä ja jotain tehtyä, mutta suurimmaksi osaksi elämä on rajoittunut koulun ja jääkiekon välille. Jääkiekko on ollut ihan mukava harraste vastapainoksi opiskelulle. Ainoa miinus on se, että jääkiekko harjoitukset ja pelit ovat yleisesti ottaen poikkeuksetta kello 22 aikoihin ja myöhemmin. Ja koska hallille menoon tarvitsee käyttää vähintään kahta eri bussia, kuluu matkoihin aikaa minimissään sen 40 minuuttia, ei yleisesti ottaen tarvitse ainakaan ennen 02.00 nukkumaan menemistä edes harkita. Toistaiseksi ankein kokemus yöllisestä matkustamisesta koettiin lauantain pelin jälkeen. Suorin bussiyhteys jäähallilta kohti kotia ei kulje kello 1.05 jälkeen lainkaan ja koska seuraava vaihtoehto jättää suhteellisen pitkän kävelymatkan pelikassin kanssa ajattelimme kokeilla bussin vaihtoa keskustan kautta. Idea sinänsä oli hyvä ja olisi varmasti toiminut huomattavasti paremmin mikäli ei olisi ollut lauantai-ilta. Otimme bussin jäähallilta kohti keskustaa ja jäimme pois kohdassa josta kulkee 2 eri bussia periaatteessa suoraan kotiovellemme. Odotettuamme noin 45 minuuttia ja kun viides kotia kohti menevä bussi päätti olla edes pysähtymättä pysäkillemme (lähinnä sen takia että bussi oli täynnä) päätimme, että ei jää muuta vaihtoehtoa kuin ottaa taksi. Ikäväksemme vapaita takseja oli mennyt vaikka muille jakaa, mutta kuin asialle oli tarvetta ei takseja näkynyt missään. Viimein noin 10 minuutin viuhtomisen ja riuhtomisen jälkeen istuimme taksissa joka ajoi kotiovelle n.15minuutissa ja tämä luksus päätyi maksamaan sen £13. Ainakin opimme yhden asian, on aivan turha yrittää saada bussia kello kahden jälkeen yöllä keskustasta, mikäli ei satu olemaan bussin lähtöpysäkin lähellä. Matkaan kului loppujen lopuksi vaivaiset 2 tuntia ja 45 minuuttia. Hieman siinä sitten tuppaa väsyttämään kuin saapuu pelireissusta siinä vähän klo 3.00 jälkeen kotiin. Sunnuntain harjoituspelireissusta pääsi onneksi huomattavasti aikaisemmin (klo 00.15 aikoihin) kotiin joka helpottaa huomattavasti maanantain kello 10.00 tunnille menoa.


Jääkiekon taso ei tällä saarella erityisesti päätä huimaa, ainakaan yliopistotasolla, mutta onhan se mukavaa kun saa jotain aikaseksikin. Joukkueemme London Dragons, joka on koottu periaatteessa kaikista Lontoon alueen yliopistoista sisältää suurimmaksi osaksi pelaajat ovat kaikkialta muualta paitsi Iso-Britanniasta, USA ja Kanada ovat erittäin hyvin edustettuina. Sen lisäksi meitä on minun lisäksi toinen suomalainen, kämppiksemme Kalle, yksi ruotsalainen ja kavereita keski- ja itä-euroopasta. Kauden avausottelu on ensi lauantaina ja ottelussa vastaan asettuu Cambridge University Blues, siinä päästään sitten testaamaan kuinka tämänvuotinen joukkueemme sarjasta selviytyy. Sarja sinänsä on aika pieni, sillä pelaamme koko kauden aikana vain 6 sarjaottelua. Joukkueisiin meidän ja Cambridgen lisäksi lukeutuvat Oxford ja Southampton. Tästä pääsee tarkasteleen joukkueen sivuja http://www.londondragons.com/

Toistaiseksi lukujärjestykseni on sellainen että maanantaisin olen koulussa klo 10-15. Sitten onkin tiistai, keskiviikko vapaata koulusta ja torstaina olen koulussa klo 10-15. Kouluviikko viimeistellään perjantaina kahden ja puolen tunnin sessiolla alkaen 14.00, eli aivan liikaa tunteja ei viikkomääräisesti ole, joka tosin tarkoittaa myös sitä että omatoimista opiskelua harrastetaan vähintään 10-15 tuntia viikossa koulun lisäksi.

Pikku hiljaa sitä alkaa olemaan sellainen tuntuma elämiseen, olemiseen ja lähinnä kommunikointiin, että tarvitsee ruveta katselemaan työllistymismahdollisuuksia. Koska Englanti ja varsinkin Lontoo, ei todellakaan ole mikään erityisen halpa maa elää ja asumiskulut jaetussa kolmiossa kuukausitasolla hipoo n. ~900€/kk ja siihen sitten ruuat, matkakortit, puhelimet ym. kulut päälle ei KELA:n tuella aivan hirveän pitkälle pötkitä. Jos sitä jonkinlaisen hanttihomman löytäisi missä voisi jollain tavalla joustavasti käydä sen 15-20 tuntia viikossa käydä vääntämässä niin ei tarvitse ihan vesi&leipä-linjalle mennä. Toistaisesti olen vain hieman katsellut vaihtoehtoja, mutta eiköhän se tässä muutaman viikon sisällä rupea muuttumaan tutkimisesta teoiksi ja sitten päivät rupeavatkin olemaan aika täyteen tuupattuna.

Eiköhän sitä tule kirjoiteltua jatkossa tänne hieman enemmänkin, nyt kun on niin sanotusti saanut pään auki. Hieman oli jäänyt unholaan tämä tämmönen blogin pitäminen kun asuikin hetken aikaa Suomessa. Katsotaan nyt, yritetään jotain saada aikaiseksi.

perjantai 13. marraskuuta 2009

Purdue University

Viikonloppua odotellessa, tänä viikonloppuna meillä on kaksi kotipeliä Purdue Universityä vastaan. Pelit ovat erittäin tärkeitä jatkoa ajatellen, sillä mikäli häviämme voi olla, että paikka playoff peleissä jää vain haaveeksi. Ja voitoilla, noista kahdesta pelistä olemme hyvissä asemissa jatkoa ajatellen. Purdue on yliopistona myös muutenkin erä Northwestern Universityn arkkivihollisista. Sillä ne kuuluvat myös samaan Big Ten-sarjaan muissa urheilulajeissa. Meidän jääkiekkojoukkue taas ei Big Ten-sarjaan kuulu sillä olemme club team joukkue, eikä varsinainen yliopiston varsity-joukkue. Odotan viikonloppua erittäin innoissani, sillä luvassa on taas todennäköisesti paljon vastuuta ja peliaikaa, toivottavasti myös pisteitä.

Tänään on vielä peliinvalmistavat harjoitukset, saa nähdä minkälaiset harjoitukset tänään on luvassa. Yleisesti ottaen torstain peliinvalmistavat harjoitukset pitävät sisällään paljon kiekkotuntumaharjoituksia ja yli-alivoimaa. Ja mikä ehkä parasta, ne ei yleisesti ottaen ole fyysisesti hirveänkään rankkoja verrattuna tiistain normaaliharjoituksiin jotka yleisesti ottaen alkavat 15 minuutin viivaluistelulla ja jatkuvat sen jälkeen lukuisilla luistelu ja kuntoharjoitteilla.

Ja lopuksi annan muutaman linkin mikäli joku haluaa seurailla sarjatilannetta tai pistesaldoja:


Tosin en tiedä miksi, mutta ainakaan minun pistetilastoni ei paikkaansa pidä, tällä hetkellä piste saldoni on 3+7. Tilastot ovat olleet hieman sekaisin kaikilla.

maanantai 9. marraskuuta 2009

University of Iowa

Noniin, täällä sitä taas kirjotellaan, pitkästä aikaa. On kyl melkonen päivä taas, oon säätäny internet yhteyttä toimiin viimeset 3 tuntia, nyt, vihdoin ja viimein sain sen toimiin. Toivottavasti jatkossa se toimii yhtä varmasti kun junanvessa. Enkä tarkota minkään pendolinon. Ennen internet yhteyttä, korjasin meikäläisen jääkiekkovarusteita. Ihme ja kumma, mutta ne tuntuu lahoovan käsiin, näiden jenkkien käsittelyssä. Oon tähän mennessä korjannut alasuojat, hartiasuojat ja housut. En ole mikään mestariompelija, muttakun on pakko. Pelihousujen korjaus oli ehkä ankeinta puuhaa sitten hetkeen, koska materiaali on niin kovaa, katkaisin vähintään 5 neulaa ommellessani niitä. On myös muita varusteita joiden korjausta tai uusien hankkimista tarvis harkita. Tarvisin ainakin 2 mailaa, uudet luistmet(tai mahdollisesti ompelukoneen millä saa takaläpät ommeltua paikalleen) ja uudet polvisuojat. Mä fiksuna ihmisenä jätin polvisuojien ja mailojen hankkimiset tänne jenkkeihin. Polvisuojia en ole erityisesti löytänyt sovitettavaksi mistään, on todella hankala löytää mistään urheiluliikettä jossa olis valikoimaa, toki ne vois tilata netistä, mutta haluaisin testata ennen ostamista, sama ongelma koskee myös luistimia. Urheiluliikkeitä tosin on, mut ne on 30-40 mailia erisuuntiin, jonne ei julkiset kulje. Joten sielä käyminen, ei ole aivan niin simppeliä mitä sitä nyt aluksi luulisi. Jääkiekkomailan kanssa taas on semmonen ongelma, oon pelannu samanlaisella lavalla, ainakin viimeset 7 vuotta. Tätä lapaahan ei jenkeistä löydy, ei sitten mistään, olen ettinyt viimeset 4 viikkoa paikoista joissa mailoja myydään, ei ole.

Ei sitä tullut Suomessa ajattelleeks, mutta USA:ssa jääkiekko on kuitenkin erittäin pieni laji. Yleisesti ottaen ihmiset pelaavat Jenkkifutista, Koripalloa, Baseballia ja Golfia, näihin lajeihin varusteita löytyy lähes mistä vaan. Tein myös mielenkiintoista tutkimusta ja vertailua aiheeseen liittyen. Suomessa on asukkaita pyöreästi sanottuna 5,5 miljoonaa, USA:n asukasluku on 305 miljoonaa. Suomalaisia NHL pelaajia, jotka ovat tällä kaudella pelanneet vähintään yhden ottelun tällä kaudella on 34 ja USA:laisia pelaajia on vain 152. Eli, kun Suomalaisia on 1 ihminen 162 000 ihmisestä NHL:ssä, USA:laisista vain 1 ihminen 2 007 000 ihmisestä NHL:ssä. Aika mielenkiintoista, eikö. Itse olen ollut asiasta jossain määrin tietoinen, mutta uskoisin, että suuri osa ihmisistä joka ei asiaa ole miettinyt/seurannut, ei tätä ole tiedostanut. Ja mikäli joku teistä nyt miettii, että ketä siellä NHL:ssä sitten pelaa kun ei jenkkejä, niin vastaushan on päivän selvä, Kanadalaisia, 419 Kanadalaista on tällä kaudella pelannut vähintään yhden ottelun NHL:ssä. Onhan sielä myös 44 Tsekkiä, 43 Ruotsalaista, sekä 25 Venäläistä. Se siitä sitten, ymmärsitte ehkä pointin. Urheilulajien määrä USA:ssa on päätä huimaava, lajia löytyy jos jonkinlaista, ja kyllähän tuollaisella ihmismäärällä pitäisi ainakin melkein kaikkiin urheilulajeihin jonkunlainen tähti riittää, mutta loppujen lopuksi kyllä se on edellämainitut 4 urheilajia joita valtaosa jenkeistä harrastaa.

Viime viikonloppuna matkustimme Iowan osavaltioon, jossa vastaan asettui University of Iowa. 5 tunnin bussimatka, tuntuu jo melko puuduttavalta ja on pikkuhiljaa alkanut houkuttelemaan valmentajan ehdotus, lentää vieraspelireissuihin. Onneksi näin pitkiä matkoja ei enään pahemmin ole jäljellä. Paitsi sitten taas playoff vaiheessa, mikäli sinne asti matka jatkuu. Ensimmäinesen ottelun hävisimme 8-3 ja vaikka itse pelasinkin suhteellisen hyvin pisteillä 1+1 ja +/- tilasto +1, ei se paljon mieltä lämmittänyt. Joukkue oli melko pehmoisella asenteella mukana. Toiseen peliin lähdimme paremmalla asenteella ja vaikka henkilökohtainen pistesaldoni olikin pyöreä nolla, olin pelin jälkeen huomattavasti tyytyväisempi. Lopputulos toisessa kamppailussa 8-5. Peliaikaa ja vastuuta tuntuu kertyvän melkoisen paljon ja tuntuu välillä, että valmentaja odottaa minun tekevän kaiken kentällä. Sunnuntai aamuna, olo oli taas kuin pahoinpitelyn jäljiltä. Kymmenet mailan iskut ympäri ämpäri ja muutamat, ei niin puhtaat, taklaukset ovat tehneet tehtävänsä. En jaksanut edes laskea mustelmia. Ja mikä ihmeellisintä, itse sain 3 jäähyä, vaikka en tehnyt varsinaisesti mitään väärää, mutta vastapuolen pelaajat, ei meikäläisen telomisesta jäähyjä saanut. Taklaukset ja muut kyllä ymmärrän, mutta lukemattomat huitomiset, poikittaiset mailat, sekä päähän kohdistuneet taklaukset jäivät viheltämättä.

Se siitä jääkiekosta, nyt on taas uusi viikko ja uudet kujeet. Odottelen jo ensi viikonlopun kotipelejä joissa vastaan asettuu Purdue University. Opiskelut on startannut aika hyvin tähän mennessä. Olen ensimmäisistä kahdesta paperista saanut 28/30 pistettä ja 10/10 pistettä. Vielä on 3 paperia palautettavana ja tämän viikon paperi pitäisi kirjoittaa aiheesta, kuinka markkinoida paremmin 50-70 vuotiaille naisille, lähteenä kirja nimeltään "Prime Time Women". Edelliset aiheet "What is Marketing?", sekä "Word of Mouth Marketing" olivat huomattavasti mielenkiintoisempia, mutta eiköhän tämäkin aihe ihan kohtuullisen hyvin tule onnistumaan. Nyt voisinkin sujuvasti jatkaa kouluun keskittymistä, sillä paperin palautus on jo huomenna.

perjantai 23. lokakuuta 2009

Perus jenkki

Voi tuuli kylmästi kutittaa selkää, se eteenpäin työntää, älä siis pelkää. Eli tuulisuus jatkuu ja senkun yltyy tänään. Tuntuu, että jos olisin vähääkään pienempi niin ei tarvis käyttää jalkoja ollenkaan, tuuli vaan kuljettais eteenpäin.

Mietin tänään USA:ta matkustaessani bussilla kohti Evanstonia, kuinka ennen tänne tulemista tiesin, kun joku sanoo "perus jenkki" tiesin samantein mitä sillä tarkotetaan. Nyt kun olen asunut täällä kuin muutaman kuukauden, vasta, tuntuu että en enään tiedä mikä on "perus jenkki". Kun joku sanoo "perus suomalainen" tulee minulle tietynlainen, ehkä hieman hiljainen, ujo ihminen, ehkä joskus joissain tilanteissa hieman räväkkä, mutta ei yleisesti hirveän ulospäin suuntautunut ainakaan oudommissa tilanteissa. Ehkä jopa hieman mökö. Yleisesti ottaen maantien harmaat hiukset, ei lihava ei laiha. Ihon väriltään vaalea, punastuu suhteellisen helposti oudohkon tilanteen tullen. Perus uskomukseltaan "kristitty", mutta ei varsinaisesti koskaan ole kiinnostunut tai perehtynyt asiaan, ainakaan rippikoulua enempää. Kaikilla on ainakin suunnilleen samanlainen kuva, minkälainen on stereotyyppinen suomalainen. Sitten mietin näitä jenkkejä, ei minkäänlaista peruskuvaa minkälainen ihminen tulisi mieleen. Ennen kuvittelin ehkä, että tiesin minkälainen se oli. Nykyään kun katson nytkin ympärilleni, ihmisit ympärilläni vaikuttavat enemmän siltä kuin ne olisivat, Intiasta, Japanista, Kiinasta, Saksasta, Italiasta, Espanjasta, Mexicosta, Ruotsista, Englannista, Irlannista, eripuolilta Afrikkaa, Lähi-idästä jokapuolelta. Ja yllätyksekseni kun kuulen heidän puhuvan, puhuvat ne täydellistä englantia, joten he ovat todennäköisesti asuneet koko elämänsä täällä. En tiedä mihin tämä pohdiskeluni pitäisi johtaa, enkä tiedä minkätakia tästä kirjoitan. Huomasin vain itse ajattelevani asiaa tänään ja tajusin, että loppujen lopuksi maailman vaikein yleistys on "perus jenkki". Suomessa ollessa se tuntuu helpolta ja sitä luulee tietävänsä minkälainen on "perus jenkki", mutta loppujen lopuksi ei ole minkäänlaista hajuakaan, asia on vain yksinkertaisesti liian iso yleistettäväksi.

Se siitä aiheesta, tekisi mieli pohdiskella, kirjoitella lisää aiheesta ja mahdollisesti palaan vielä aiheeseen uusilla ajatuksilla ja jutuilla jatkossa. Tällä hetkellä kello rupeaa olemaan juuri sen verran, että minulla rupeaa olemaan kiire ensimmäiseen kotiotteluumme. Pitää toivoa, että tänään saisin jotain konkreettista aikaiseksi joukkueeni hyväksi, sillä minusta tuntuu että en jotenkin täysin ole lunastanut valmentajani ja kanssa pelaajieni odotuksia.

Tuulta ja sadetta

Morientes! Pitkästä aikaa täältä toiselta puolelta vesilätäkköä. Tänään sataa vettä ja tuulee, ensimmäistä kertaa ymmärsin minkä ihmeen takia joku kutsuisi Chicagoa nimikkeellä "the Windy City". Koska vesisade yltyi yltymistään koko tämän päivän, pakotti se minut ostamaan sateenvarjon, sillä en sellaista ennen tätä päivää omistanut. Noh, kävelin ulos CVS:stä josta löysin halvimman mahdollisen sateenvarjon pikaisesti. Ensimmäinen tuulahdus ja sateenvarjoni kääntyi täysin toisinpäin, se ei sitten kauan kestänyt. Siinä sitten taistelin heti ensimmäiseksi sateenvarjoani normaaliin muotoon jotta se suojaisi minua edes hieman sateelta. Tosin, en ollut ainoa ihminen jolle näin tämän käyvän tänään. Kymmenet ihmiset joita tänään näin kokivat saman ongelman, ehkä tässä kaupungissa välillä tuuleekin suhteellisen kovaa. Vaikka välillä tuntuukin, että ei täällä sen enempää tuule kun Jankassa.

Tekemistä kyllä on viime aikoina riittänyt ja tuntuu, että kokoajan on melkoinen meno päällä. Tällä hetkellä odottelen harjoituksiin lähtöä Barnes&Nobelin kahvilassa, sillä täällä on tarjolla ilmainen internet. Koti internetin kanssa on ollut hieman viimeaikoina ongelmia ja voi olla että sitä ei kuntoon saa. Perjantaina ja lauantaina meillä on meidän ensimmäiset kotiottelut. Peleihin on kuulemma järjestetty fanibussikuljetus koululta jäähallille. Saa nähdä paljonko väkeä ilmaantuu, sillä koululla on jonkin sortin homecoming bileet samaan aikaan. Lisäksi jäähalli ei ole aivan hirveän lähellä, vaan sinne ajaa sen 45 minuuttia yliopistolta. Odotan kuitenkin jo innolla viikonlopun kotiotteluita ja pitää toivoo, että itsekin saisi jotain aikaseksi niissä peleissä.

Koulun kannalta, tuntuu myös pitävän aina kiirettä. Vauhdilla edetään kirjasta toiseen, tämän viikon alussa palautin esseeni kirjasta "What is marketing?" ja tällä viikolla saa jo tehdä uuden esseen uudesta kirjasta nimeltään "Word of mouth marketing". Eli ei sielä ainakaan hirveämmin paikallaan junnata. Enemmänkin tuntuu, että joka viikolle pitäis lukee aina uusi kirja. Onhan se toisaalta kiva oppia ja lukea paljon, mutta välillä tuntuu, että vaikka lukee sanakirjan kanssa kirjaa läpi ei silti ymmärrä lauseita siten kun ne on tarkoitettu. Kaippa se ajan kanssa paranee toi englannin taitokin, mut oon kyl huomannu että mulla on melkonen lovi akateemisen englannin osaamisessa. Normaalin arki englannin kanssa ei pahemmin enään nykyään ole ollut ongelmia. Aina välillä jos joku puhuu hieman oudompaa murretta tai normaalia nopeammin, voi tulla hetkiä että on hetken sillain et "Mitähän se sano". Mutta nykyään jopa ihmeen harvoin, olisin ehkä kuvitellut että tottumiseen olisi mennyt enemmänkin aikaa. Kyllä lähtee!

perjantai 16. lokakuuta 2009

Milwaukee

Kai minäkin sitten nopeesti kirjotan tänne jotain jostain. On tullu vähän oltua kipeenä nyt viimeaikoina. Varsinainen flunssa ja kuume ym. on jo lähtenyt, mutta armeija tyylinen ainainen kakova yskä jäi, saa nähdä millä sen sais poistettua elimistöstä. Kaippa se ens kesänä viimeistään lähtee. No, tänään olen kuitenkin lähdössä Milwaukee, WI pelaamaan vähän jääkiekkoa. Meillä on 2 vieraspeliä siellä, tänään ja huomenna. Saa nähdä kuinka meidän käy, harjoitukset on ollut melko sekasia ja muutenkin tuntuu, että osa pelaajista ei todellakaan tiedä mitä tehdä missäkin. Meillä on ollut 4 peliä yhteensä, joista ensimmäiset kaksi hävisimme University of Kentuckylle ja seuraavat kaksi peliä olivat Wheaton Collegea vastaan, jotka voitimme. Wheatonia vastaan en itse pelannut, sillä olin vielä kuumeessa. Tänään vastustajan pitäisi kuulemma olla suhteellisen hyvä, joten saa nähdä mitä sieltä vastaan tulee.

Opiskelujen kannalta on myös tällä hetkellä aika mielenkiintoinen tilanne, koska olin kipeenä viime viikon, enkä osallistunut tunnille. En tiennyt, että meidän piti tehdä tämä viikon tunnille essee erään kirjan ensimmäisestä osasta. Enkä täysin ymmärrä minkätakia professori ei tätä minulle kertonut vaikka soitin hänelle ja kerroin olevani kipeä. No saan jokatapauksessa tehdä tämän esseen jälkikäteen, mutta samaan esseeseen minun tulee sisällyttää seuraavat 2 osioo tästä samasta "What is marketing?" kirjasta. Hauskinta on, että tässä kirjassa ei ole kuin nämä 3 osiota, joten kirjoitan ensi tiistaiksi esseen n.~300 sivuisesta kirjasta. Eli kiirettä pitää silläkin saralla, sillä en aivan kauheasti ehdi aiheeseen tänään tai huomenna keskittyä. Lisäksi kirjan englanti ei ole aivan simppelimmästä päästä.

tiistai 6. lokakuuta 2009

Viikonloppu Kentuckyssä




Noniin, ensimmäinen peli viikonloppu on ohi. Lähdimme perjantaina päivällä noin klo 1 kohti Lexington, Kentuckyä, jossa vastaan asettui kahdesti University of Kentucky, hassua kyllä mutta myös heidän joukkueensa nimi on Wildcats aivan kuten meidänkin. Vaivaisen 10 tunnin bussissa istumisen jälkeen saavuimme paikan päälle. Peliaikamme oli suhteellisen outo ja sitä voisi kutsua ns. lepakkovuoroksi, sillä pelimme alkoi vasta klo 23.45. Joukkuekaverini sanoivat, että tämä oli suhteellisen normaali peliaika, itse en ikinä ole näin myöhään pelannut. En ole pahemmin pelannut hirveän ison katsojamäärän edessä ja mietitytti hieman, sillä valmentajamme mukaan oletettavissa oli suhteellisen paljon porukkaa. Olin kuitenkin hieman helpottunut sillä, kun näin katsomon ei se ollut loppujen lopuksi hirveän suuri. Kevyet venyttelyt sitten ei muutakun varusteet päälle ja jäälle alkulämmölle. Ensimmäistä kertaa jäälle astellessani tajusin kuinka paljon ääntä voi ihmislaumasta lähteä.
Katsomo oli tupaten täynnä vastustajan faneja, äkkiseltään arvioituna hieman alta 1000 ihmistä. Fanit huusivat suoraa huutoa, melko mielenkiintoisia mielipiteitä vierasjoukkueesta(meidän joukkueesta) ja heidän pelaajista. En ole ikinä nähnyt mitään samanlaista. Katsomosta kuului milloin mitäkin kiroilua ja selkkauksia jatkuvasti. Alkulämmön jälkeen mentiin maaliviivalle josta kuuluttaja kuulutti avauskentällisen ja nimen kuultua yksitellen luisteltiin siniviivalle, ihmettelin hieman sitä, minkätakia minut oli valittu avauskentälliseen. Tätä seurasi sitten tietenkin USA:n kansallislaulu joka kuunneltiin ilman kypäröitä lippua tuijottaen. Oli siinä hieman Suomi-poika ihmeissään.

Sitten alkoi peli ja katsomo mylvi kokopelin ajan kurkku suorana. Kun Tampereella menee katsomaan Tappara-Ilves peliä ja halli on täysi, ei porukasta lähde lähellekkään niin paljoa ääntä ja kaiken lisäksi nämä fanit ei pahemmin pelin aikana hiljentyneet. Joka ikinen taklaus, veto tai maali aiheutti suuren mylvinnän katsomon suunnalta. Peli oli huomattavasti fyysisempää kuin Suomessa ja tietenkin kaukalo oli myös pienempi. Mutta käsiä ja mailaa sai kontakti tilanteissa käyttää reilusti enemmän kuin Suomessa. Lisäksi katsomolla oli heidän omat huutonsa kun heidän kotijoukkueensa teki maalin. Heillä oli oma maalilaulu jonka päätteeksi katsomo huusi "You suck! You suck! And we are gonna beat the f**k out of you!!" Kyllähän sitä sitten saikin kuulla, sillä vastustajamme oli meihin verrattuna hieman erilaisessa pelivireessä. Ensimmäinen pelimme päättyi 12-2 ja toinen peli 13-3. Emme olleet mielestäni kyllä niin huonoja kuin tulokset sanovat ja toisessa pelissä pelasimme 2 ensimmäistä erää erittäin tasaisesti, kunnes sitten kolmannessa erässä joukkueemme väsähti hieman. Oma pelini ei erityisesti luistanut, mutta sain yhden syöttöpisteen ja suhteellisen paljon peliaikaa. Ehkä seuraavassa pelissä saisi jotain hieman enemmän aikaiseksi.


No se niistä peleistä, pelireissulla oli kyllä kaikinpuolin hauskaa ja joukkue oppi varmasti kaikenlaista näistä rökityksistä. Ensimmäisen pelin jälkeen menimme hotellille ja koska kaikilla oli hirveä nälkä pelin jäljiltä päätimme lähteä vielä kello 3.00 yöllä etsimään jotain purtavaa. Hotellin lähistöltä löytyikin Waffle House 24h(vohveli talo) josta saikin kaikenlaista jenkkityylistä purtavaa. Suurinosa pelikavereistani tilasi pannukakkuja, vohveleita, pekonia, munia ym. normaalia jenkkiruokaa. Minä itse päädyin tilaamaan muutaman juustohampurilaisen, sillä en mitenkään pystynyt käsittämään vohvelin syömistä pääruokana/aamupalana.
Toisena päivänämme menimme ostoskeskukseen vaeltelemaan ja odottelemaan että illan peliä. Kävimme katsomassa Zombieland nimisen elokuvan joka oli kyllä todella hyvä leffa, suosittelen kaikille. Kävimme myös syömässä Englantilais-tyylisessä ravintolassa joka oli nimeltään "The Pub". Ruoka tosin mielestäni ei ollut sen enempää englantilaista kuin amerikkalaistakaan. Kaikinpuolin reissu oli erittäin mukava ja kivaa vaihtelua peruspäivärytmiin.