Erilainen joulu

Mitä opin tänä jouluna?

- Etten enää halua viettää joulua poissa Suomesta.

...Ainakaan ilman perhettä.


Vaikka täällä on paaaljon ihmisiä, jotka ei edes vietä joulua, on se kumminkin niin perhekeskeinen juhla, että olo on ollu aika irrallinen viime päivinä. Myös mun kaverit on suurimmaks osaks ulkona kaupungista omien sukujensa luona, joten ollaan rullailtu Janin kanssa täällä pääosin kaksistaan ympäriinsä aattoon asti.

Pari päivää ennen aattoo meinas tulla suru puseroon ihan kunnolla, kun tajuttiin, ettei tosiaan olla menossa Suomeen täks jouluks. Ei se tainnukkaan olla rahansäästöstä huolimatta niin kuningasajatus jäädä tänne...mutta tulipahan koettua oikein käytännön kautta, ettei joulu oo mitään ilman perhettä. Lähettiin siis tippa (mulla) linssissä hakemaan kaupasta viis kiloo klementiinejä 23 aikaan illalla, kävellen tottakai. Niin ja toim.huom. klementiinit on ollu oleellinen osa meidän joulua niin kauan kun muistan niistä jouluista mitään.

Aatonaattona jatkettiin erittäin onnistuneesti käyntiin lähtenyttä joulumahan kasvatusta ja käytiin syömässä tosi hienossa sporttiravintolassa, joka on erikoistunu mihinkäs muuhun kun miljoonalla eri kastikevaihtoehdolla varustettuihin kanansiipiin. Mäkin tykkäsin niistä, hups. Tarjoilijaki katteli meitä vähän suu ammollaan kun oltiin tuhottu ensin satsi mozzarellatikkuja, sitte vähän kanasalaattia (joka muuten sisälsi enemmän juustoa kun sitä salaattia) ja sitte noi parit hassut siivet... "You finished it all?? GOOD JOB...!"

O-oh, someone is trying to supersize my... :D

Käytiin myös tsekkaamassa Avatar 3D-versiona. Huikeita näkymiä!

Ulos lähtemiseen valmistautuminen on nykyään semmonen puolen tunnin suoritus, joka sisältää viiteen pikähihaseen paitaan, kolmiin legginsseihin, muutamaan pariin sukkia, kahteen pipoon jne jne jne pakkautumisen, henkisen valmistautumisen ja parit jännehypyt että on semmonen mukava pikku lämpö päällä. Chicagon tuuli ei silti petä koskaan. Kylmä tulee ja se on varma.

Mun uus joulunalusshoppailureissuilla testattu lemppari, meksikolaisvaikutteinen pikaruokaravintola Chipotle, tarjoilee tämmösiä herkkuja! Joo, ja semmosia miehen käsivarren paksusia burritoja kans. Mmm, noi quacamolet ja salsat... Nam!

Menin pikkujouluaikaan ihan sekasin ja mun kynnet sai uuden ominaisvärin. Tästälähtien oon glitteriä aina ja ikuisesti!1!!1 Ihanaa :*

Jouluaattoa vietettiin siis tänä vuonna vähän erilaisissa merkeissä kun yleensä. Tunnelma ei ollu hirveen korkeella, mut aaton skypetykset Suomen päähän pelasti sen. Tuntu melkeen ku ois käyny Suomessa pikavisiitillä :)

Aattoilta vietettiin vuokraemännän, sen pojan ja ystävien kesken makoisan jouluaterian äärellä. Moni on kyselly meiltä että mitä täällä syodään jouluna, mutta en taida olla vieläkään kykeneväinen antamaan tyhjentävää vastausta. Tapoja ja perinteitä taitaa olla miljoona. Joissain perheissä syödään kinkkua, joissain kalkkunaa - meillä syötiin aattona nautaa. Sen kanssa pastaa (!), vihreitä papuja ja semmosia voinmakusia sämpylän ja muffinssin välimuotoja. Jälkkäriks erilaisia keksejä ja meidän tuomia mandariineja (ilman niitä ei joulu saavu) ja suklaanameja.






Terveisiä täältä joulumahojen seurasta! *<:) (Ja nyt sinne salille.)

Jouluikävä!

Pitää kyllä sanoa, että kaikista hienoista kokemuksista huolimatta joulufiilis on nyt tainnu matkustaa Suomeen.. :(

Meillä on tarkotus viettää aattoa vuokraemännän, sen pojan ja muutaman tutun kanssa. Ei ihan sama asia kun oma perhe... Meen tänään ruokakauppaan pyörimään sormi suussa ja miettimään, oisko aika ekan kerran kokeilla jouluruokien tekemistä täysin yksin.

Lunta tulee ainakin tänään joten ehkä saadaan valkonen joulu.

Jee. Jouluvaloja! Alennusmyyntejä! Tuoksukynttilöitä!

Ikävä teitä siellä Suomessa! <3

Joulupuu on rakennettu...

Heii! Lupasin esitellä teille ainakin kymmenen erilaista ameriikan joulukuusta joita ihailin jokunen päivä sitte Winter Wonderfest-tapahtumassa. Ja siis oi KYLLÄ - mun mielenkiinto jaksaa riittää erilaisten joulukuusien kuvaamiseen ;)

Vaikka täällä viime aikoina vallinneesta ilmastosta vois päätellä et menossa on joku jääkauden takauma, niin näiden kuvien perusteella eletään kyllä muovikautta. Voin luvata et missään muussa maassa ette törmää näin isoon määrään tilpehööriä saman katon alla :D Ilmastonmuutos kiittää.

Tää oli aika höppänä <:)

Mun ehdoton inhokki vaikka tykkäänkin pinkistä ku pikkutyttö! Kuka tunkee sulkia joulukuuseen, lol :D

Tää taas oli yks suosikeista. Noi kyyhkyset!!

Mites toi joulupallojen koko ja määrä?

Hmmmm. 'Vähemmän on enemmän', anyone?

Nyt on tainnu kyllä iskee se kuuluisa kesä talven keskelle...

Lopetetaan oikee käsi sydämellä jenkkiväreissä.
Happy Holidays!

Memories made in the coldest winter

Tänään on viimenenkin vaihtarikaveri saatettu kotimatkalle. Sniisk. Käytiin vielä kaupungissa fiilistelemässä, katottiin läpi syksyn varrella otettuja kuvia ja suunniteltiin tulevaisuutta.

Oon niin kiitollinen näistä hetkistä, joita täällä oon saanu kokee. Tähän syksyyn on mahtunu sekä haasteita että uusia kokemuksia, tai no ehkä jotain niiden sekamelskaa lähinnä. Paljon iloa ja naurua ja energiaa joka tapauksessa. Uskon että oon oppinu jotain ainakin elämästä jos en mistään muusta.

Laitetaan sen kunniaks...tadaa, pari kuvaa tältä syksyltä! ;)

'Don't cry because it's over. Smile because it happened.'

Winter Wonderland

Pari fiilistelykuvaa viime päiviltä täältä arktisen hyytävistä olosuhteista. On muuten ollu melkoset maisemat tässä viime päivinä, pakko sanoo :) Mmm, henkeesalpaavaa. Pokkariversiot näkymistä teille tässä, olkaapa hyvät. 3)





Moody's Churchin parituntinen joulukonsertti viime sunnuntaina oli kans aika ainutlaatuinen kokemus. Kirkko on ihan valtava ja eipä orkesterin ja kuoronkaan koossa ollu valittamista... Kuvasta puuttuu lapsikuoro ja nuorten kuoro, jotka tohon porukkaan lisättynä täytti ton koko esiintymistilan. Mutta jenkeissähän kaikki on...ja niin edelleen :)

Mä NIIN haluaisin koristella mun joulukuusen käsintehdyillä koris-, jenkkifudis- ja lätkä-lasikoristeilla!! Ja varmasti koristelisinkin, jos ei hinta olis ollu $10-20 per KAPPALE :)

Kävin tänään mun viimestä viikkoaan Chicagossa viettävän kaverin kanssa keskustassa joulumarkkinoilla. Ihana tunnelma, loputtomat määrät kaikkee käsintehtyä, ihmiset joulusella tuulella ja ihan liian hyvät cookies-tuoksut ilmassa.. Päädyttiin lisäks sattumalta ihaileen jonkun (ilmeisesti taide-)high schoolin jouluesitystä, joka oli tosi kaunista katottavaa ja kuunneltavaa. Tanssia ja laulua, lahjakasta sellasta.

Suomen- ja ruotsinliput bongattu!

Kylmästä ulkoilmasta suunnattiin Navy Pierille. Sulateltiin näppejämme muutaman tunnin ajan Winter Wonderland-tapahtumassa, joka oli mitä ilmeisimmin lapsille suunnattu, muuutta mutta..mikäs sen hauskempaa ;D Sisälle oli tehty luistelukenttä, tuotu varmaan valehtelematta satoja erilaisia joulukuusia ja lisäks siellä oli kokonainen huvipuisto rakennettuna samaan tilaan. Me seikkailtiin siellä iha onnessamme joulupukkien ja tekolumikinoksien keskellä ja elettiin koko päivä unelmaisen hyvillä ja ah niin ylisokerisilla karamelli-macadamiapähkinä-popcorneilla (en halua ees ajatella paljonko me niitä syötiin..miks sen pitää olla aina kaks kiloo eikä kakssataa grammaa tai jotain muuta inhimillistä :D Täällä tottuu kyllä ihan liian isoihin annoksiin :P )

Haa, joulupukki from Finland!! Siellä oli vaan neljä joulupukkia, ja yks niistä oli suomalainen, joten... that dude gotta be a famous one ;)

Haluutteko vielä viiskyt kuvaa lisää??? :D Haluutte kuitenkin... No, ehkä tää riittää tältä päivältä. Mun pitää tehä varmaan erilline postaus museoista koska niissä on ollu kaikkee jännää kans. Niin ja ehdottomasti haluun esitellä teille ainaki kymmenen niistä erilaisista joulukuusista joita näin tänään.

Huomenna taas keskustaan seikkaileen lisää. Jeiii, tätä aikaa on odotettu!

Let's Go Hawks!

Kävin tällä viikolla muutaman kaverin kanssa tsekkaamassa paikallisen NHL-joukkueen menoa United Center-areenalla. Chicago Blackhawksien kautta en mee analysoimaan, mutta tunnelma areenassa on aina jotain ihan uskomatonta. Yleisö on ihan kympillä mukana ja se huuto on jotain ihan tajutonta. Takuuvarmaa viihdettä myös sellaselle, joka ei lätkästä muuten niin innostuis :) Meillä oli nimittäin mukana pari etelä-korealaista joille tää kokemus oli ensimmäinen, ja ne oli samantien ihan fiiliksissä..

Mun lemppari on ne tyypit jotka kiipee rappusia edestakas yleisön seassa ja huutaa "cold beeer!". Ja inhokki on ne sedät, jotka ei anna istua vapailla penkeillä, jos on ostanu vaan seisomapaikkalipun. Häh, mitenniin en oo keskittyny peliin??!



Oli muuten aika mielenkiintonen kotimatka tosta pelistä... Chicagon tuulisuus sai ihan uusia ulottuvuuksia, kun se yhdisty 13 asteen pakkaseen. Kiusaus taksin ottamiseen ois ollu iso, jos lompakossa olis ollu muuta kun quarterin kolikoita ;D Nyt kuitenkin sompailin kotiin bussilla, kävellen, kolmella junalla ja taas kävellen. Ja mulla ei kirjaimellisesti ollu käsiä, jalkoja ja päätä kun pääsin kotiin. Jani sai sulatella mua kahen tunnin ajan siitä kohmeesta... Ehkä se talvitakin ostaminen vois tulla kyseeseen! Tai sitte jää tän talven ulkoilmaseikkailut aika vähäsiks :)

Oon taas kiireessä, joten tää(kin) tarina loppuu lyhyeen... Joululoma on ottanu meistä yliotteen, aamunukkumiset venyy liian pitkiks ja sit onkin jo kiire kun pitää keretä paikkoihin, joihin ollaan sovittu menevämme. Tänään vuorossa on joulukonsertti Moody's-kirkossa, huomenna dinosaurusmuseo ja tiistaina planetaario... Täällä kannattaa selvittää etukäteen minä päivinä kaikki kohteet on ilmasia, koska suurimmalla osalla näitä ilmaispäiviä on. Ja sitten opiskelijoiden (ja muidenkin ehkä) lompakot kiittää kun ne ei kevene kymmenillä euroilla.

Juustokakkutehtaassa

(Nälkäset menkää pois, nyt tulee jätti-nälkä)

Viime päivät on ollu yhtä kyynelehtimistä. Lukukausi on ohi ja iso osa uusista kavereista lähti kuka minnekin päin maailmaa. Moni ei tuu enää loman jälkeen takasin, vaan edessä on uudet ajat ja osittain uudet kaverit. Oon tottakai innoissani edessä odottavista jutuista, mutta te tunnette mut...kaikki menneestä luopuminen ottaa aina koville.

Opin eilen itestäni, että taidan olla tunnesyöppö. Voin siis lisätä tän itestäni täällä oppimien asioiden listalle. Mentiin illalla muutaman kaverin kanssa lievittämään haikeita tunnelmia The Cheesecake Factoryyn. Oli muuten aika periamerikkalainen kokemus! Annokset oli niin valtavia, että niistä olis helposti saanu kaks ihmistä mahansa täyteen (okei ei ehkä me Janin kanssa, varsinkaan treenien jälkeen) ja mikä parempaa, ihan uskomattaman herkullisia. Lisäks hyvä palvelu käänsi meidän naamat hymyyn 45 minsan pöydän odottelun jälkeen. Täällä on muuten hassua se, että ravintolat ei ota pöytävarauksia etukäteen. Joku jenkki kuittas asian sanomalla, että "people don't care", tarkottaen ettei ihmisiin voi täällä luottaa eikä ne ilmestyis kuitenkaan paikalle. Tiedä sitten :)

Jani testas vetääkö juustokakkutehtaan OREO-juustokakku vertoja mun dominokakulle. Totuutta ei paljastettu, en siis myönnä häviötäni ainakaan julkisesti..

Jättimäiset joulukuuset on taas vallannu tän kaupungin. Ihania!

Tää tyttö rupee nyt valmistautumaan iltaan ja yhteen Chicagon suosituimmista yökerhoista. Voi olla haasteellista yrittää näyttää tanssilattiakelposelta ja suojautua samalla Chicagon JÄÄTÄVÄLTÄ tuulelta ja 15 asteen pakkaselta.... Mutta ehkä pilkkihaalarit on joskus muodissa?

Pakkaspusuja!