Surku

Niin paljon kuin äitiä&iskää onkin ikävä, Suomeen tulo tuntuu nyt tosi nihkeeltä ja itkettävältä ajatukselta.

:(

En halua pois täältä!!!

Me täällä pakkaillaan ja ollaan aika näpsäkästi saatu ängettyä taas elämä neljään matkalaukkuun. Ainakin melkein. Jotain on ihan pakko jättää tännekin, mutta ehkä on sit hyvä syy muuttaa takasin kun pyyhkeet, lakanat ja muut on täällä odottamassa.

Huoh.

New York 3. päivä

Kolmantena päivänä päätettiin ottaa melko räväkkä ja loppuun asti suunniteltu reitti, mistä kävellään mihinkäkin ja mitä kautta. Reitin suunnittelusta vastasi matkanjohtaja Jani. Asioita oli paljon, mutta oltiin erittäin optimistisellä mielellä liikkeellä, että jaksetaan vielä viimeinen puristus ja saadaan lähes kaikki pääasiat nähtyä ja tehtyä.

Päivä aloitettiin menemällä NBA Shoppiin, joka oli hyvin pitkälti samantyylinen kuin NHL:n vastaava, tosin 4 kertaa isompi. Kuten aikaisemminkin jo totesin niin koripallo on huikeasti suurempi urheilulaji Yhdysvalloissa. Täällä oli kaikkea kalsareista sateenvarjoihin, lähes kaikkien ainakin merkittävien pelaajien nimillä ja numeroilla varustettuja paitoja ja nämä kaikki löytyi niin naiselle, miehelle kuin lapsillekkin. Täältä löydettiinkin jotain pientä kivaa kotiinviemisiksi.

Tyylikäs NBA Storen sisäänkäynti

Sisältä löytyi myös viime vuosikymmenen suuruuksien paidat

Legoista tehty Kevin Garnett

Seuraavana vuorossa oli Johannan kuolaama pikaruokaravintola nimeltään The Pump. Tätä voidaan kyllä ihan yhdessä suositella mikäli tykkää hieman proteiini- ja energiapitoisesta terveellisestä pikaruoka vaihtoehdosta.

Johanna käymässä The Pumpissa

Kun aamupala oli nautittu ja ajateltiin ottaa metro New Yorkin eteläpuolelle SoHoon. Alunperin suunnitelmana oli ottaa oranssi V-linjan metro, mutta saimme tietää, että kyseinen linja ei lauantaina tai yleensäkkään viikonloppuna kulje. Niimpä pika-adjustointi ja metrolla muutama pysäkki ns. väärään suuntaan, että pääsimme oikeaan metroon ja oikeaan suuntaan.

Matkalla metrotunnelin syvyyksiin

SoHo oli ihan hieno kokemus pienine putiikkeineen, vaateliikkeineen ja ravintoloineen, mitä sitä nyt kerkesi nähdä. Kun ei erityisesti shoppailtu tai syödä oltu suunniteltu niin ajateltiin vain kävellä hieman ympäriinsä ja suhteellisen nopeasti paikan läpi. Tästä hyvin hätäiseen suuntasimme kurssin kohti pohjoista ja seuraavaksi vuorossa ohikulku matkalla oli New York University sekä Washington Square Park.

Washington Square Parkista, kuvaajan takana sijaitsee New York University (NYU)

Aivan hetkisen päästä vuorossa olikin Union Square Park josta löytyi jos jonkinnäköistä outoa taloa, asiaa ja ihmetystä, muutaman patsaan lisäksi tietenkin. Josta taas ei ollut matka eikä mikään mennä näkemään yksi NYC:n suosituimmista rakennuksista, eli Flatiron Building. Spotattiin siinä matkalla myös mielenosoitus joukkio jotka eivät olleet aivan hirveän innostuneita BP:n öljyvuodoista.

Union Square Parkissa oli mahdollisuus hankkia kissa

Union Square Parkin savuava rakennus jonka seinässä näkyi myös olevan jonkunnäköinen lähtölaskenta, en tosin tiedä mihin tai mikä rakennus tässä edes on

Johanna ja Flatiron Building

Lähistöltä löytyi kaikennäkösiä vähän erikoisempia rakennuksia

BP:n vastainen mielenosoitus

Edelleen kävellen kohti pohjoista jatkoimme matkaa kohti seuraavaa valitsemaamme pistettä, Madison Square Gardenia. Matkan varrelle sattui myös Fashion Institute of Technology, New Yorkin pääpostitoimisto ja Martha Stewartin studio, jossa hänen suhteellisen suosittu tv-show kuvataan. Matkan varrella olisi kyllä ollut yhtä jos toistakin katsomisen arvoista asiaa, mutta pienoinen kiire niskassa paahdoimme kevyessä kenttähiessä eteenpäin.

New Yorkin pääposti oli ihan hieno ja suhteellisen iso rakennus

Madison Square Garden

Näin täällä parkkeerattiin autotkin useampaan kerrokseen

Mikäli olisi jäänyt aikaa, olisimme ehtineet, olisi suunnitelmiin sisältynyt myös Madame Tussauds vahamuseo, mutta kello oli sen verran paljon, että suuntasimme nokkamme kohti Majestic Theatrea jossa meillä oli jo valmiiksi varatut liput Phantom of the Opera - Broadway esitykseen joka on itseasiassa Broadwayllä kaikkein pisimmiten näytetty näytös.

Juuri menossa Majestic Theatreen sisälle, näytelmän päähenkilö kuvassa

Kuva sisältä ennen näytöksen alkua, näytöksen aikana kuvia ei saanut ottaa

Esitystä mainostettiin kohtuullisen näkyvällä paikalla

Näytöksen jälkeen kiidimme pikaisesti hotellille hakemaan tavaramme. Tästä nopeasti vielä hakemaan hieman purtavaa mukaan, Johannalle The Pumpista ja minulle Chipotlesta, kun kerran paikat oli sijoitettu täysin vierekkäin. Tästä nopeasti metroon jossa aterioimme pikaisesti liikkeessä, meikäläinen saattoi jopa rikkoa Chipotlen Fajita Burriton syömisennätyksen, sen verran nopeasti se meni ääntä kohden. Metrolla suuntasimme pohjoiseen päin lähes Harlemiin asti ja siitä sitten jatkoimme loppumatkan bussilla aina La Guardianin lentokentälle asti. En välttämättä suosittele vaihtoehtoa, paikka jossa vaihdoimme bussiin, ei vaikuttanut maailman turvallisimmalta.

The Pump

Johanna tilaamassa ruokaansa The Pumpissa

New York 2. päivä

Ensimmäisen päivän jälkeen oli matkan tarkoitus, eli passi, jo hoidettu. Sitten voitiinkin keskittyä täysin turistina olemiseen. Ajateltiin siinä heti aamulla, että jos sitä vaikka menis kokeilemaan New Yorkin metroliikennettä ja kattois minkälaista sillä on matkustaa. Lähin pysäkki oli heti muutaman korttelin päässä hotellista ja ei muutakun sinne. No kyllähän sitä tietynlaisia eroavaisuuksia Chicagoon verrattuna löytyikin. Ensinnäkin junia meni kahdessa kerroksessa edestakaisin ja raiteita saattoi olla useampia vierekkäin, toiseksi junat menivät täysin maan alla, ainakin Manhattanin saarella. Lisäksi junat olivat aivan erilailla organisoidut sisältä, suurin osa penkeistä oli sivuttain, leveämmät, avarammat ja pidemmät vaunut, ja kaiken tämän lisäksi vaunut olivat uudempia ja niistä löytyi erinäisiä elektronisia näyttöjä.

New Yorkin Metrossa

Siinä sekamelskassa ei huomattu tarkemmin katsoa mihin junaan sitä nyt sitten hypättiinkin ja hupsista, oltiinkin menossa väärään suuntaan ja ennenkuin tajusin mentiinkin jo Brooklynin puolella kohti Queensia. No, tulipahan sitten käytyä nopeesti sieläkin. Ruvettiin kyllä heti muutaman pysäkin jälkeen ihmettelemään että mikähän tämä päätepysäkki oikein on kun ei kuulosta tutulta, eikä siinä kauaa mennytkään kun oltiin jo vaihdettu toiseen suuntaan. Nyt rupesi jo näyttämään paremmalta, elektroninen näyttö vilkutti päätepysäkkinä World Trade Centeriä.

Päätöspysäkki, World Trade Center

Siitä päästiinkin sitten paikan päälle, ns. Ground Zero olikin täysin eristetty ja täynnä erinäisiä työkoneita, uudelleen rakentaminen on aloitettu. Tilalle rakennetaan tällä hetkellä maailman suurinta toimistorakennusta joka tulisi myös olemaan Yhdysvaltojen korkein rakennus. Tämä "One World Trade Center - Freedom Tower" ohittaisi korkeudessa Chicagon Willis Towerin, paremmin tunnettu entisellä nimellään Sears Tower, noin 15 metrillä. Suunnitelmat sisältävät myös erinäisiä muita rakennuksia, sillä alue joka tuhoutui hyökkäyksen johdosta on muutamia kortteleita.

Ns. Ground Zero, WTC jonka kohdalla toistaiseksi vain rakennustyömaa

No siitä sitten käveltiin rakennusalueen ympäri ja kohti Wall Streetiä. Ja muutaman minuutin päästä sitä oltiinkin jo keskellä talousmaailman keskipistettä. Mielestäni on hassu ajatus laittaa kaikki yhteen asiaan liittyvät rakennukset saman kadun varrelle. Siinä on sitten ainakin kaikki lähellä toisiaan. Sitten oltiinkin jo näkemässä New York Stock Exchangea, oltiin alunperin mietitty, että jos pääsisi sisälle oikein katsomaan sitä hullunmyllyä mikä siellä vallitsee, mutta ei sitten jaksettu edes yrittää. Tietääkseni sinne on mahdollisuus päästä maksusta sisälle katsomaan, mutta ainakin tällä hetkellä näytti siltä, että turistivierailijat eivät olleet tervetulleita ja sisääntuloreitit oli tehokkaasti eristetty.

Tästä se Wall Street alkoi

New York Stock Exchange

Minä ja New York Stock Exchange toisesta suunnasta, erittäin edustava pelipaita päällä, heti rupes ohikulkijat kommentoimaan

Tähän se Wall Street loppui

Jatkoimme matkaa Wall Streetiä pitkin kohti satamaa, mielessämme oli ottaa lautta kohti Vapaudenpatsasta. Ehkä olisi hieman voinut etukäteenkin ottaa asioista selvää, siinä tuli hieman harhailtua edes takaisin sitä rantaviivaa. Ehkä sitä olis pitäny vaan lähteä helikopteriajelulle kun sellainenkin mahdollisuus siitä satama-alueelta löytyi. No sitten päästiin kuin päästiinkin Manhattanin eteläkärkeen, Battery Parkiin josta lautat Vapauden patsaalle lähtevät, niin viimeinen lautta oli lähtenyt jo tunti sitten. Eipä tullut mieleen että klo 17 jälkeen ei mene enää ensimmäistäkään lauttaa. Päädyimme siis pyörimään siihen puistoalueelle ja katselemaan patsasta rannasta päin. Puistoalueelta kyllä löytyi kaikennäköistä patsaista tanssijoihin ja skeittareihin sekä myös vapauden patsas hieman pienemmässä koossa, joka tosin hieman myös liikkui. Löytyi myös karikatyyrien piirtäjä jota päätettiin pyytää piirtämään meistä karikatyyri, tämä ei välttämättä ollut päivän loistavin idea.

Siellä se Vapauden patsas on, tätä lähemmäksi ei sitä oikeata patsasta päästy

Battery Parkissa oleva kotkapatsas

Pääsin sitten kuitenkin poseeraamaan Vapauden patsaan kanssa, tosin tämä oli elävä

Sitten lähdettiinkin jo junalla pohjoiseen päin, jotta kerettiin kokeilemaan New Yorkilaista pizzaa. Joukkuekaverini oli aikaisemmin vinkannut, että paikalliset pizzat ovat maailman parhaita, päädyttiin Ray's pizzeriaan. Olihan se todella hyvää, maailman parhaasta en tiedä.

Pizzaa New Yorkissa, kinkku-ananas, pohja oli melkoisen rapea, ei vetänyt välttämättä vertoja Chicagolaiselle

Tästä jatkettiin sitten Time Square Churchiin, eli kirkkoon keskellä Time Squarea, hassuinta tässä on se, että tänne tapahtumaan oli ikäraja 12-29, eli perheen nuorimmat ja vanhimmat eivät varsinaisesti olleet kohdeyleisöä. Meininki oli erittäin nuorekas ja mukava. Sisältäpäin kirkko muistutti ehkä jopa enemmän upeaa, koristeellista teatteria kuin esimerkiksi kirkkoa, jollaisiin on Suomessa tottunut.

Time Square Church sisältä

Sitten mentiin siihen lähistölle syömään hieman Bar-B-Que ruokaa. Siinä Time Squaren vieressä oli todella Amerikkalaistyylinen ravintola jonka nimi oli "Famous Dave's" josta löytyi erillaisia grilliruokia. Valitsimme paikan myös senkin takia, että hinnat eivät olleet päätä huimaavia ja annokset vaikuttivat suhteellisen isoilta. Mitä aikaisemmin olimme katselleet todella useissa New Yorkin ravintoloissa hinnat olivat aivan älyttömän korkeat.

Meikäläisen Ribsit ja lohkoperunat muffinssin kera

Johannan Turkey Hamburger

Famous Dave's - Bar-B-Que ulkoapäin

Samantien tankattuamme alkoikin hieman jo silmät painamaan ja jalatkaan eivät olleet kaiken kävelyn jäljiltä aivan tuoreimmassa kunnossa. Siitä sitten vain pikakävelyä hotellille ja treffeille nukkumatin kanssa.

New York 1. päivä

Päästiin tossa vähän käymään New York Cityssä katseleen minkälainen kaupunki sieltä itärannikolta löytyy. Vedettiin aika tiukalla aikataululla nähtävyyksiä toisensa perään aikalailla koko sen kolme päivää mitä siellä oltiin. Matkan syynähän oli aivan puhtaasti vain ja ainoastaan se, että minun passini varastettiin ja jotta voisin saada uuden, tarvi mennä New Yorkiin, Washingtoniin tai Los Angelesiin suomen suurlähetystöön tai konsulaattiin semmoinen hakemaan. Joka sinänsä on aika outoa sillä myös Chicagosta löytyy kunniakonsuli joka periaatteessa aikasemmin pystyi asian hoitamaan, mutta heiltä oli oikeudet näiden asioiden hoitamisesta pidätetty. No onneksi kuitenkin saatiin asiat järjestettyä niin että päästiin New Yorkiin käymään ja asia hoitamaan, josta suuri kiitos kuuluu appi-ukolle. Iso käsi sinne.

Chicago Blackhawks - Stanley Cup Champions 2010

Odottelemassa bussia Chicagon pimeillä kaduilla

No matka alkoi ihan lepposesti päätettiin olla nukkumatta sinä yönä kun Chicago Blackhawks päätti voittaa Stanley Cup mestaruuden ja lentomme oli lähdössä siinä kello seitsemän aikaan aamulla. Päätettiin mennä säästölinjalla ja lähdettiin siinä kello 3.00 yöllä matkustamaan 3:lla eri bussilla ja yhdellä junalla kohti O'haren lentokenttää. Matkahan meni ihan hyvin ja matkan kestokaan ei ollut kuin kaksi tuntia. Oltiin siinä hyvissä ajoin noin 1,5 tuntia ennen lennonlähtöä paikan päällä odottamassa lennon lähtöä. No eiköhän siinä käy niin että kun on hyvissä ajoin niin American Airlines päättääkin vaihtaa koneen pienempään ja myöhästyttää lentoa 2 tuntia. No Johanna sai siinä sopivasti melkein neljä tuntia unta ennen lennon lähtöä, minä en pahemmin nukkunut.

Juuri menossa Suomen Pääkonsulaattiin

United Nations Plaza, eli toisin sanotusti YK:n päämaja New Yorkissa

Sitten New Yorkissa vaan nopeasti taksilla kohti konsulaattia ja hoitamaan reissun varsinaista tarkoitusta. Sielä olikin tädit hieman sekaisin tietokone ohjelminensa ja papereinensa. Vaikeudeksi loppujen lopuksi ilmaantui, etteivät he löytäneet tietoa suoritetusta asepalveluksesta. No saatiin ne hommat siittä eteneen vaikka seuraavalle päivälle jäikin tarkistettavaksi että asepalvelus on varmasti suoritettu. Siitä sitten ihailemaan United Nations Plazaa sekä Trump World Toweria jotka olivat siinä heti naapurissa.

Flatotel hotellin aula

UN Plazalta lähdimme patikoiden kohti hotellia joka osoittautuikin olemaan erittäin moderni ja nuorekas. Sinne vain matkatavarat nopeasti ja ihailemaan mitä sitä Isolla Omenalla olisi tarjota. Ensimmäisenä suuntasimmekin nokkamme pohjoiseen päin kohti Central Parkia ja sen vehreitä metsiä. Aivan hirveän syvälle tähän viidakkoon ei viitsinyt mennä, siinä olisi mennyt äkkiä koko päivä mikäli kaiken olisi halunnut nähdä.

Central Parkin edustalla oli mahdollisuus ottaa myös hevoskyyti tai vaihtoehtoisesti pyöräkyyti

Tässä ollaankin jo Central Parkin uumenissa

Niimpä siitä hyvin pikasesti otettiin kurssi eteläänpäin ja kohti Rockefeller Plaza. Täältä löytyi jos jonkinnäköistä patsasta sekä NBC Experience, jossa myytiin yhtä jos toistakin NBC kanavan tuotetta. Tästä päästiinkin sopivasti kohti NHL kauppaa josta löytyi minikokoisen Stanley Cup pokaalin lisäksi kaikkea mitä kunnon jääkiekko fani haluaa.

Rockefeller Plazalta löydettiin kaikkien lippujen seasta myös Suomi

Sitten käytiin NHL Storessa ihailemassa, täytyy tykätä että Antti Niemen paita on heti näyteikkunalla kaikkien nähtävissä

Kaupan sisältä, Stanley Cup kädessä, melko Blackhawks aiheinen oli kauppa tällä hetkellä, vaikka löytyi sieltä myös kaikkien muidenkin joukkueiden tavaraa

Tästä matka jatkui kohti Time Squarea ja tuhansia erilaisia valomainoksia. Time Square tuntui olevan kaikista turistikohteista suosituin, ihmisiä rupesi olemaan joissain paikoin niin paljon, että hyvä kun sekaan mahtui. Varmaankin kuvat kertovat enemmän kuin sanat.

Time Square

Seuraavaksi jatkoimme matkaa kohti Empire State Buildingia. Matkalla sattui sopivasti olemaan New York Public Library joka on myös yksi suosituista nähtävyyksistä ja poikkesimmekin sen kautta nopeasti näkemässä myös tämän nähtävyyden, jossa ei tosin ollut mitään näkemistä koska rakennus oli täyden remontin vallassa ja täysin päällystetty erinäköisillä pressuilla.

Tässä ollaankin jo Empire State Buildingissa

Kuva Empire State Buildingista etelään ja minkälainen näkymä siitä Manhattanilta sitten löytyykään

Tässä olikin sitten hyvin pitkälti ensimmäinen päivä paketissa, illasta käytiin vielä hakemassa juosten ruokaa Chipotlesta kun ei huomannut että paljonko se kello olikaan. Viime tingassa noin 2 minuuttia ennen ravintolan sulkeutumista kerettiin vielä paikanpäälle ja siitä pikaisesti ruuat mukaan ja hotellihuoneeseen, nauttimaan ja lepäämään seuraavan päivän koitoksia varten.

Concrete jungle where dreams are made of

And since I made it here, I can make it anywhere

WE GOT THE STANLEY CUP 2010!!!!!!!!

Tsippaduida

Pyörin täällä ympyrää ihan väsähtäneenä. Heräsin aamulla mega-aikasin siihen nähden mihin aikaan menin nukkumaan. Mulla oli hullusti energiaa ja mm. pesin jääkaapin perinpohjin (ei oo muuten mikään pieni homma näiden kokosilla jääkaapeilla ;), pesin varmaan viis koneellista pyykkiä, leikkasin Janin hiukset ja pakkailin kamoja ihan fileissä.. Käytiin myös ostaan uus vedettävä käsimatkatavalaukku, saatiin meiän lemppari-löytöjentekokaupasta TJ Maxxista viiteenkymppiin, kun ovh oli $299. Ei siis huono diili.

Nyt kaikki energiat on kuitenki haihtunu tipotiehen ja mietin tässä, et mikä ois paras tapa saada muutaman tunnin nokoset ennen matkalle lähtöö. Mennäkö nukkumaan NYT vai odottaako muutama tunti ja lähtee kentälle ajoissa ja nukkua siellä jossain penkinkulmalla?

Elämän suuria valintoja indeed.

Tilanne on kuitenkin se, että pakkopakkopakko katsoo Blackhawksien peliä. Stanley Cup saattaa tulla tänä iltana Chicagoon..........tilanne on nyt 2-2, taidan pissata housuuni. Pitäisköhän mennä suihkuun ja nukkuun? Hmm.. ;)

Muutaman tunnin päästä alkaa matka New York Cityyn, eihän tässä tiedä miten päin olis :D :D:D :D :D:D:D

Announcement

Heippa! Tulin pikapäivittään ja ilmottaan, että lähetään muutamaks päiväks kurkkaamaan New Yorkia :) Ollaan koitettu nyt loman alettua päivitellä vähän ahkerammin, mutta luvassa varmaan taas hiljaiseloa hetkisen..

Jeejeejee, oon innoissani! Huomenna on tosin vielä tuhat ja yks asiaa tehtävänä ennen lähtöä. Katottiin lisäks aikatauluja ja luvassa ois lähtö torstaiaamuna ennen puol neljää kolmella bussilla+yhellä junalla lentokentälle ;) Nam! Ajateltiin selvitä mahdollisimman vähillä matkatavaroilla ja ottaa pelkästään yks pieni käsimatkatavaralaukku mukaan niin päästään sompaileen julkisilla. Pitää toivoo että säätiedotukset pitää paikkansa ja Nykissä paistaa arska seuraavien päivien ajan.

Jippiiiiiiii!!!!!

Welcome to Graduation

Muutama mukava, ohjelmantäyteinen päivä on taas takana. Juhlittiin lauantaina yläkerrassa äitinsä eli meidän vuokraemännän kanssa asuvan Jamesin (ollaan adoptoitu se meidän jenkkipikkuveljeks :) highschoolista valmistumista. Täällä oli talo tai oikeestaan takapiha ihan äyräitään myöden täynnä porukkaa ja me oltiin Janin kanssa burgeri- ja hodarigrillaajia. Tai Jani oli..ja mä kiikutin niitä sitte aina sinne 50 ihmisen saataville. Sulavaa tiimityöskentelyä kaiken kaikkiaan.

Kovin monia sukujuhlia ei olla täälläoloaikana nähty (johtuen ehkä siitä että te kaikki sukulaiset ootte siellä) mutta muutamat kuitenkin. On ollu kunnia päästä mukaan vaikkei mitään sukua kenellekään täällä ollakaan - ja tosi mielenkiintosta nähdä miten jenkit juhlii, vaikkapa lakkiaisia kuten tänään. Oma suku on tärkee yhteisö täälläkin.

Eilen junailtiin ittemme taas juhlimisen vastapainoks Chicagon keskustaan, kuten ollaan tehty nyt viime aikoina joka päivä. Täällä on kesäkelit jatkunu joten keskustassa käppäileminen on oikeestaan aika täydellistä..ensin ulkona auringossa ja sitten sisälle kauppoihin tai kahviloihin ilmastoinnin virkistettäväks.

Tein pitkästä aikaa ranskalaisen manikyyrin. Mun mielestä se on kyllä edelleen kaikkein nätein tapa laittaa ite kynnet kaikessa klassisuudessaan, vaikka tykkäänkin leikkiä kirkkaammilla väreillä.

Home-made hamppari. Juusto kuuluis tosin olla sulatettuna tohon pihvin päälle mutta nälkä ja kiire syömään voitti traditiot.

Hampurilaisten vois täällä kuvitella olevan kaikkee mahdollista pursuilevia kokoelmia, mutta ainakin ne joihin me ollaan törmätty on monesti kovin yksinkertasia - joskaan koossa ei luonnollisesti säästellä. Peruselementit on sämpylä, jauhelihapihvi, sen päällä sulatettu cheddar, ketsuppi, vähän sinappia ja sit jotain majoneesia. Kyllähän sinne voi sekaan kaikenlaista pistää ja jossain pistetäänkin, mutta mun kokemus ihan perusperus jenkkiruuasta on, että se on aikamoista mössöä isolla määrällä rasvaa ja pienellä määrällä mausteita. Joihinkin ruokalajeihin sellanen sopii, mutta ite oon huomannu alkaneeni kaipaamaan omaa maustehyllyä ja monipuolisempia makuvariaatioita pikkasen.. Onneks en syöny yliopiston ruokalassa koko vuotta, muuten voisin olla vielä astetta enemmän kypsä. Sen perusteella mitä siellä vierailin, vaihtoehtoja oli kyllä paljon, mutta maut oli tosi laimeita.

Oma hella, tuli spontaani ikävä sinua!

t. Tyttö, jolla on pelkkä mikro

Bite-size Brownies. Tuli tosta mieleen: täällä on nyt muodissa, et kaikkia elintarviketuotteita (varsinkin niitä, jotka ei oo terveellisimmästä päästä) myydään 100-calorie pakkauksissa. Niitä voi sit syödä seittemän eikä siltikään oo vielä syöny paljon mitään? ;)