keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

TJ 5!


Ei tarvi kysyä mitä odottelen tällä hetkellä eniten maailmassa ;) <3

Maanantaina mulla on tän Washingtonin reissun tärkein tapaaminen...

maanantai 26. maaliskuuta 2012

DC Sightseeing part I: United States Capitol


Capitol on Yhdysvaltain kongressin päämaja, joka sijaitsee Washingtonin keskuspuiston, National Mallin, itäpäässä. Oonkin täälläoloaikana päässyt ihailemaan Capitolia iltavalaistuksessaan lähes päivittäin tullessani bussilla Union Stationille, josta kävelen kotiin noin vartin.

Vaikuttavan näköinen rakennus nousi Capitol Hillille 1700-luvun lopussa, joskin sitä on sen jälkeen laajennettu suuntaan jos toiseenkin. Capitol syntyi suunnittelukilpailun tuloksena. Kilpailun pääpalkintona oli huikeat $500, ja se keräsi valtaisan suosion arkkitehtien keskuudessa; peräti kymmenen ehdokasta oli kiinnostunut yhden Yhdysvaltojen merkittävimmän rakennuksen suunnittelusta.

Nykyisin Capitolissa kokoontuvat siis edelleen USA:n senaatti sekä edustajainhuone (House of Representatives). Se on taatusti myös turistille yksi DC:n must-see -kohteista.



Kuva on tammi-/helmikuiselta lenkiltä. Tänä viikonloppuna DC on pitkästä aikaa ollut harmaa ja kolea, joten ei tehnyt mieli täristä ulkona pokkarin kanssa...

Sain viikonloppuvieraaksi opiskelukaverini Chicago-ajoilta, ja varasin ensimmäistä kertaa Washingtonissa turistikierroksen - tietysti Capitoliin. Yllärina alue oli paikalle saapuessamme aivan täynnä ja saimme kierrokselta viimeiset paikat. Washington on kuitenkin siinä mielessä turistiystävällinen kaupunki, että täällä niitä (meitä) ei ole liikaa. Isona plussana myös se, että lähes kaikki nähtävyydet ovat ilmaisia, joskin useisiin täytyy varata paikat hyvissä ajoin. Jos tänne joskus eksyy matkailemaan, kannattaa siis tehdä varaukset turistikohteisiin jo ennakkoon.



Kupoli oli mun lemppariosa Capitolista. Se on nykyisessä olemuksessaan ollut paikallaan 1860-luvulta, ja korvasi aikoinaan alkuperäisen kupolin.


Kupolin pohjalla (huipulla?) Constantino Brominin maalaus "The Apotheosis of Washington". Siellä jossain kaiken keskellä on Yhdysvaltojen ensimmäinen presidentti, George Washington..



National Statuary Hallissa on esillä patsaskokoelma jokaisen osavaltion historiassa merkittävistä henkilöistä.


Reaalikokoinen kopio Statue of Freedomista, kupolin huipulta Washingtonia vartioivasta patsaasta.


Onneks näitä turisteja ei tosiaan oo liikaa!!! ;)

sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

Terkut Ranskasta!


Bonjour! Päästiin viime viikolla muutaman tytön voimin vierailemaan uusien ranskalaisten tuttujen kanssa täkäläisessä mini-Ranskassa, eli Ranskan suurlähetystössä täällä Washingtonissa. Ranskalaisilla oli vähän eri ote tähän hommaan kuin meillä, ja valtavan kokoisessa lähetystössä työskentelee yhteensä yli 300 ranskalaista. Rakennuksesta löytyy muun muassa oma pankki, valtava ruokala, kauppa sekä asuintiloja. Lisäksi ihan normaalisti, ottaen huomioon mistä maasta nyt on kyse, kuului lähetystön peruskalustoon oma catwalk.


Tässä salissa juhlitaan viikoittain ranskalaiseen tyyliin. Tila oli nätti ja valoisa, ihan kuin taidegalleria.

Nautiskeltiin lounasta lähetystöllä ja ihmeteltiin noutopöydän päivittäisiin antimiin kuuluvia juustoja, kroissantteja ja viinejä. Oon lisäks ihan täysin myyty ranskan kielelle. Se kuulostaa aivan ihanalta! Hyvien punkkujen ystävälle myös verovapaa viinimyymälä oli aarreaitta. Ihan mielettömiä, luonnollisesti Ranskasta tuotuja viinejä oli tarjolla kiitettävä valikoima pääasiassa alle $10 hintaan.





Nää herkut odottee nyt työhuoneessa kotiuttamispäivää.

Washingtonissa on toukokuussa Europe Open House -tapahtuma, jossa Euroopan maiden suurlähetystöissä on nimensä mukaisesti avoimet ovet päivän ajan. Olispa kiva päästä tutustumaan pikakelauksella muihinkin maihin, mutta oon tossa vaiheessa kevättä jo muissa maisemissa.

Ranskassa vois joskus vaikka mennä käymään! Alko vähän kyllä houkutella :)

maanantai 20. helmikuuta 2012

Forever 24

Sain tänä vuonna vähän lisäaikaa ennen vanhenemista muuttamalla toiselle aikavyöhykkeelle. Lisäksi saavutin sen pisteen elämässäni, että päätin tästä eteenpäin olevani vuodesta toiseen 24-vuotias, eikä päivääkään enempää. En varsinaisesti jaksa kriiseillä ikävuosien lisääntymisestä, mutta sanotaan nyt näin, että jostain syystä ekaa kertaa en haluais ajatella, että mulla on huomenna synttärit.


Olin vähän muikeena Ystävänpäivänä, kun löysin Janin kukka/suklaa/nalle-lähetyksen ovelta..<3 Ihana mies!

Eilen illalla täällä Washingtonissa ranskalainen tuttavani ihmetteli kovasti, miksen haluaisi lisää vuosia itselleni. Hän ei voinut ymmärtää, miten iän lisääntymisen voisi nähdä negatiivisena asiana - kokemusten lisääntyessä kun ihmisestä tulee hänen mukaansa viisaampi ja mielenkiintoisempi. Mun mielestä itse asiassa tosi kiva ajattelutapa! Täytyy varmaan itsekin alkaa hokea tota itselle ;)


Päästiin työkaverin kanssa viime viikolla NBA-matsiin. Oltiin ihan täpinöissä, olipa ihanaa päästä pitkästä aikaa keskelle sitä fiilistä katsomossa!! Saatiin vielä hyvältä uudelta tuttavuudelta liput ihan kentän lähelle, ei huono!



Washington Wizards - New York Knicks. Nykkiläiset vei..

Tähän viikkoon on mahtunut paljon, vaikka muutama päivä on mennyt harmi kyllä mahatudin parissa sängyn ja vessan välillä spurttaillessa. Töissä päivät juoksee vauhdilla, joten nautiskellaan siis täysillä NYT! Multa on vielä monet ns. turistikohteet kiertämättä, mutta sen sijaan oon pyrkinyt mahdollisimman monena iltana käymään jossain uudessa paikassa. Mut paremmin tuntevat tietää, että rakastan ihan normaaleissa päivittäistavarakaupoissa kiertelyä (noh, erityisesti täällä loputtomien hyllykilometrien ihmemaassa...) ja saatan helposti kuluttaa esimerkiks WholeFoodsissa pari tuntia ja tulla ulos ostamatta muuta kuin boksin salaattia seisovasta pöydästä. Jani vannotti mua, että kierrän täälläoloaikana kaupoissa niin paljon, ettei sen tarvi enää viimesinä viikkoina odotella mua joka kerta kauppaan mennessä paria tuntia, kun jään vertailemaan lähisupermarketin mehutarjontaa tai tutkimaan mitä salaattibaarista tänään löytyy. Hah, katotaan onnistunko! Yritys on ainakin ollu kova ;)


Nyt jo Suomeen takas kotiutuneen työkaverini Susannan kanssa vilkuttelemassa Obamalle Valkosella Talolla. Taloon kierrokselle pääseminen on mahdollista mutta hankalaa, joten se jää todennäkösesti tältä reissulta väliin.

Rakkaaksi ystäväkseni ja viikoittaisella tasolla useiden pitkien puheluiden kohteeksi muodostunut American Airlineskin jaksoi yllättää mut tällä viikolla. Lähemmäs pari kuukautta kadoksissa ollut matkalaukkuni oli majaillut koko tän ajan Heathrow'n lentokentällä Lontoossa, missäs muuallakaan. Sain kaivatun omaisuuteni takas perjantaina, mutta puhelinkeskustelut jatkuu varmaan yhtä antoisina ens viikolla, ja koskee tästä eteenpäin kadonneiden tilalle ostettujen tavaroiden korvaamista jne. Pari kuukautta on aika pitkä aika odotella laukkua ilman vaatteita, joten tässä nyt sitten raavin päätäni kaiken tän uuden ja vanhan tavaran keskellä...


Työmatkalta randomisti räpsästy kuva. Tää nyt ei ehkä kerro paljon :D ...mutta tästäkin käppäillään joka aamu!


Sanoinkohan viimeks mitään näistä keleistä täällä? Tän vajaan kahden kuukauden aikana oon päässy näkemään nimittäin niin monta erilaista säänalaa, että melkein jopa Lontoon vaihtelevat kelit jää kakkoseks! :D Sateenvarjo on ja pysyy siis tiukasti laukussa joka päivä ovesta ulos lähtiessä. Tasan viikko sitten täällä tuli lunta vaakatasossa, tänä viikonloppuna taas nautiskeltiin parinkymmenen asteen lämmöstä ja mielettömän virkistävästä kevätauringosta. Eikä täällä kovin usein sada, mutta sanotaan näin, että sitten kun se sattuu kohdalle niin tarvittais kyllä ehkä joku Nooan arkki, että säilyis kuivana siitä luonnonilmiöstä. Kerran pääsin moiseen kuuroon just metrolta töihin kävellessä, ja ekat 1,5 h vietinkin työpaikan saunalla housuja ja sukkia hiustenkuivaajalla kuivaten ja silittäen..



US Capitol on tästä kotihuudeilta noin 25 minsan kävelyn päässä suoraan etelässä. Kivaa lenkkeilyseutua!


Mun tän viikon kotikaveri oli Ilona-kissa, jonka hoitajana olin vuokraemännän matkan ajan.

Nyt kutsuu nukkumatti. Seuraava viikko pitää alottaa taas pirteenä, joten unta kuulaan. Haleja o/

Love,
Jo

perjantai 3. helmikuuta 2012

Greetings from the U.S. of A.!

Kukkuu! Washingtonissa ensimmäinen kuukausi on takana. Ihan mielettömän ihana kaupunki, joskin tosi erilainen kuin mikään muu jenkkikaupunki missä oon käynyt. DC on ylväs, korrekti, classy. Täällä ei ole samanlaista energiaa ja sykettä kuin esimerkiksi Chicagossa. Sen sijaan täällä on paljon valkoista kiveä, poliiseja ja valtaa.



Me ja kaupungin korkein rakennelma, Washington Monument..se ei ehkä pääse ihan oikeuksiinsa tässä kuvassa, öhöm.

Embassy of Finland, Washington, DC.

Suurin osa ajasta mulla menee luonnollisesti töissä, ja ne päivän muutamat vähäiset vapaatunnit on kullanarvoisia taas. Oon viihtynyt suurlähetystöllä ihan hyvin, ja tää on mulle ihan loistava oppimismahdollisuus. Kauppapoliittisella osastolla pääsen kiertämään mielenkiintoisia seminaareja, kokouksia, kongressin kuulemistilaisuuksia yms. ja raportoin niistä sitten eteenpäin. Lisäksi tutkin milloin mitäkin kaupankäyntiin vaikuttavia poliittisia päätöksentekoprosesseja. Omissa opinnoissa näitä aiheita ei ole paljon käsitelty, joten jälleen opitaan uutta :)

Tältä näyttää lähetystö sisältä.

Metroasemat näyttää täällä aina samanlaisilta. Scifiä!

Asun ihan eri puolella kaupunkia kuin missä työpaikka on, ja julkisilla matkustaminen on alkanut jo vähän kypsyttää. Lontoossa ehti tottua toimivaan metrosysteemiin - täällä metrolla pääsee kyllä nopeasti moneen paikkaan, mutta esimerkiksi lähetystöalueelle kävelee metrolta 25 min. Eipä se paha ole, mutta aamukiireessä jokainen ylimääräinen työmatkaan kuluva minuutti tuntuu pitkältä, tiedätte kyllä. Kaipaan taas vähän pyörää, mutten taida viitsiä näin lyhyen ajan takia panostaa mokomaan ylellisyyteen.

Voishan täällä vuokrata pyörän... Miks Helsingissä ei säily yhtä siisteinä nää lainapyörät?

Tältä näyttää tavalliset, keskiluokan asuinrakennukset täällä. Hulppeita omakotitaloalueitakin löytyy tosin toki. Pihoissa on vaan kyltit, joissa lukee "CIA:n vartioima", en oo sit hirveesti viittiny jäädä kuvailemaan.

Lisäksi, mitä olis Johannan elämä ilman punttisalia. Laskin just, että oon käynyt täälläoloaikana jo kuudella eri salilla...hups. Tosin kaikki on saman ketjun saleja. Päätin kuitenkin palata sille salille, johon heti tänne tultuani alunperin liityin. Se on työpaikan lähellä, aika pieni mutta hyvin varusteltu, ja aina ihan mielettömän siisti. Henkilökunta on mukavaa ja sali ei yleensä ole ihan täynnä muuten kuin ehkä maanantai-iltaisin kun huonoa omaatuntoa viikonlopusta potevat ihmiset änkeää samaan aikaan sinne. Plussaa siitä, että salin vieressä on WholeFoods Market, jossa voi ennen kotiinlähtöä käydä tekemässä ruokaostokset ;) Täydellistä.


Joku valkonen tönö... ;)

Kaikkea muutakin on kyllä ehditty harrastaa. Kaupunkia on koluttu ristiin rastiin uusien työkavereiden kanssa. Janinkin kanssa ehdittiin kierrellä paljon sillon kun tultiin, nythän elämme siis eri puolilla maailmaa toistaiseksi, jos ja kun asia ei ole täällä tullut ilmi. Washington on kovin käsiteltävissä oleva kaupunki, täällä voi helposti kävellä paikasta paikkaan ja alueet tulee nopeasti tutuiksi. Sen lisäksi, mikä vois olla helpompaa tälläselle suuntavaistoihmeelle kuin se, että kadun nimet on itä-länsi -akselilla nimetty aakkosittain ja pohjois-etelä -akselilla numeroittain... (Silti joudun ehkä myöntämään, että Janin antama maailman paras joululahja, puhelin jossa on navigaattori, on tullu mitä parhaaseen käyttöön täällä kun se ei itse mun henkilökohtasena kartanlukijana ole ollu paikalla...)

Jani ja Verizon Center, jonka sisäpuolelle en ole vielä päässyt viihdyttämään itseeni lätkällä tai koriksella. Se on kyllä to do -listalla!


Shoppailuun on ollu kerrankin PAKOTTAVA tarve. ;) ... American Airlines hukkasi tänne tullessa toisen matkalaukuista, ja sinne menivät työvaatteet, muutama pari uusia kenkiä jne. jne... Ei paljon harmita! :( On meinaan aikamoisen työn takana löytää 155-senttisenä jakkupukuja, mekkoja, kauluspaitoja ja muuta sälää. Varsinkin kaupungissa, jossa ollaan keskitytty kaikkeen muuhun paitsi hyvin shoppailumahdollisuuksien tarjoamiseen. Missä ihmiset ostaa vaatteensa, netissä? Niin mä ainakin päädyin tekemään...

Lemppari-shopping mall: Pentagon City.

Kevyt kenttälounas?



Washington kuittaa. Terkkuja Janilta Lontoosta! Meillä on ikävä teitä, ja toisiamme.

Love,
Jo