Go hard

Väsyny, rikki mutta onnellinen. Mä rakastan tätä kisapäivän jälkeistä fiilistä.

Oltiin matkassa tänään aamuaikasesta iltaan. Kummasti toi kisatunnelman mukanaan tuoma adrenaliini saa kuitenkin aikaan sen, ettei väsymystä huomaa vasta kun päivä on pulkassa. Meillä on ihan mukavasti pelaava huolto, ei voi valittaa. Vaikkei eväät nyt oo ehkä kaikkein ravinteikkaimmasta päästä, niitä kuitenkin ON...heh. Lisäks meillä koittaa aina kisojen tullen palkkapäivä ;) 7 dollaria ruokarahaa paukahtaa puhtaana käteen :D Ammattilaismeiningillähän tässä siis selkeesti mennään..... :----)

Valitettavasti ibuprofeiinipillereitäki on kulunu tänään aika monta :( Jalat oli melkosessa paineessa, en oikein tiedä mitä tohon nyt vielä vois kokeilla. En oo kuitenkaan ainoo joka kärsii tästä ongelmasta (penikkataudista siis), about 3/4 tiimistä potee tai on potenu samaa. Alusta on yllättävän kova juosta varsinkin jos on ollu taukoa tai on muuten vaan newbie (=minä).

Juoksut meni reippaammin tänään kun viikko sitten, joten kai jotain on edes tehty oikein. Lisäks juoksin elämäni ekan 200m, mikä tuntu oikeestaan noista kolmesta (55, 200, 400) tällä hetkellä kaikkein luontevimmalta matkalta mulle. 55m olisin hyvä, mutta mun starttitekniikka on niin surkee vielä että jään kun tikku siihen kuuluisaan.

400m viesti. Huomaa kasaan teipatut sääret ;)

Siis oonko mä ihan oikeesti noin kääpiö? :'D

400m viestijoukkue miinus yks tyttö, joka oli epäilemättä jo kuukahtanu jonnekkin huoltopisteen tietämille.

Noniin, mitäs tässä sitte. Mun juoksukoulut jatkuu ens viikolla, juoksennelkaa tekin siellä - se on kivaa!

Viikonlopusta viikonloppuun

Kato kato, tässähän tää viikko meni taas!

Huomenna ois tokat kisat tiedossa, yippee! Aamuviidelta meidän bussi suuntaa kohti Wisconsinia.

Kintut on ollu vähän kovilla taas tällä viikolla, mutta niitä on tässä koitettu hieroo, kylmätä ja lepuuttaa. Onhan seki jotain jos pystyy edes nää viikonloput juokseen, eihän sillä reenillä ny niin väliä... :P vai miten se meni?? No, anywayyyy. Huomenna 55m, 200m ja jos vielä luut on kasassa niin se 400m viesti.

Katellaan! Pitäkää peukkuja ja isovarpaita!

Kisahuuma

Nyt ne on sitte takana - nimittäin ekat kisat! Oli ihan sairaan hauskaa ja oon enemmän kun tyytyväinen että päädyin tonne yleisurheilujoukkueeseen. Kaikista vastoinkäymisistä huolimatta. Vastoinkäymisiä nyt ei niin hirveen vähän oo ollu, mutta niihin on tavallaan urheilussa jo tottunu - aikasemmin ne oli vaan hevoset, joiden kintut kapinoi treeniä vastaan, nyt se on tää tyttö itse.

Treeni on siis viimeset kuukaudet ollu lähinnä punttia, uintia ja sisäpyöräilyä, ja oon helpottunu että pääsin elämäni ekan 400m kisan maaliviivan yli, juosten siis ;) Tästä ei oo suunta kun ylöspäin. Niin ja 400m lisäks pinkasin 55m, joka on sisäkauden sprinttimatka täällä.


Hiphei! Urheilu on parasta huumetta eiks jea!

Ruotuun

Pistettiin itsemme joulumässyttelyjen jälkeen taas vähän aktiivisemmalle linjalle ja hommattiin viikko sitten ilmaset 7 päivän tutustumiskortit X-Sport-salille. (No okei, mässyttelyt on kyl jatkunu melko tehokkaasti mutta ollaan sentään pyritty pistään vähän limiittiä tolle elopainon nousulle ettei treeneihin palaaminen ois yhtä kun hengenlähtö.) Mun sali oli joulutauolla joten piti hommata joku varasuunnitelma ja tää kaverin suosittelema saliketjuhan osottautu oivalliseks tuttavuudeks. Saatiin vierailla salilla 7 päivää ilman että edes suunniteltiin ostavamme jäsenyyttä.

X-Sport-kuntokeskuksia on USA:ssa muutama kymmenen ja Chicagonkin alueella monen monta. Me valittiin vierailukohteeks keskustassa sijaitseva kaikilla herkuilla varustettu ihmemaa. Porealtaat, neljäratanen uima-allas, sauna+höyrysauna, suuuurensuuri sali Kaikilla mahdollisilla - tarpeellisilla ja vähemmän tarpeellisilla, hmh - laitteilla varustettuna, kunnon valikoima voima- ja funktionaaliseen harjotteluun oivallisia girya-kuulia, luonnollisia liikeratoja mukailevia FreeMotion-laitteita, asianmukaset kyykky- ja maastavetopaikat... Lisäks paljon juttuja joita me ei kokeiltu: kiipeilyseinä (koska meidän koulullakin on sellanen), koriskenttä (koska se oli kellonajasta riippumatta ihan täynnä kaksmetrisiä katukoriksen pelaajia), kasvo-, kynsi- ja jalkahoitola (koska, noh.), kampaamo, rusketussalonki, hieroja, personal trainerit jne. Ja LISÄKS meidän unelmien kahvio täynnä satoja erilaisia palautusjuomia, proteiini- ja energiapatukoita. Ehittiin maistella varmasti ainakin 10% niistä mauista ja voin kertoo et se on aika hyvin ;)

Ehkä paras juttu tässä systeemissä kuitenkin oli, että paikka on auki 24/7/365-periaatteella, eli salille voi mennä vaikka uudenvuodenyönä klo 3 jos siltä tuntuu :) Saatiin just ja just pidäteltyä ittemme menemästä sillon, mutta kyllä me heti 1.1. siellä taas oltiin. Toi rajottamaton aukiolo oli kyllä hyvä juttu, mutta se myös aiheutti sen, että löydettiin ittemme pari kertaa puolenyön jälkeen sieltä porealtaasta...Miten niin unirytmit joululomilla??!


Noniin, tässähän tulee mieleen, että tämmösen luksussalin on maksettava maltaita. MUTTA, abrakadabra, kuukausimaksu on $19,90. Tä? Miks mä maksoin Suomessa 63,90 EUROA kuukaudessa salista, joka, noh, on kyllä tosi hyvä, muttei tarjoa läheskään kaikkea sitä, mitä tää sali tarjoaa? Maailma on epäreilu. Jonain päivänä perustan tälläsen salin ja teen jonkun yhtä onnelliseks!! ;D

No, arvata saattaa myöskin sen, että näillä hinnoilla on porukkaa saatava sisään enemmän kun pari hassua vakkaripumppaajaa sinne peränurkkaan. Pikku miinuksena siis, että siinä iltaviiden ja -seittemän välillä sali oli aina niin täynnä, että sai tosissaan kattoo ettei huitase ketään naamaan (tai mun mitoilla ehkä mahaan, eh) levytangolla kyykkäillessä. Yleensä ei kuitenkaan sitä ongelmaa jouduttu mietiskeleen, koska mentiin treenaamaan aina kaupunkipäivän päätteeks myöhään illalla.

Meillä on ollu siis (muun muassa) treenien osalta oivallinen startti tähän vuoteen! Tänään olin taas tutussa Helwig-urheilukeskuksessa koululla, ekat treenit takana ja miljoonat edessä :) Uus vuosi ja uudet levelit, ei voi muuta sanoo! ^__^ Janiki lähti just ekoihin lätkäreeneihinsä, joten eiköhän se arki tästä taas taloon tuu pikku hiljaa, vaikka koulu alkaakin (mulla) vasta ens viikolla.

Pirteetä tammikuuta Suomeen!
- Jo

So ready for 2010!

Meki saatiin vuosi vaihdettua uuteen! Oli hauska seurata netin kautta kun kaverit Suomessa vaihto vuotensa 8h meitä ennen..

Tehtiin tänä uutenavuotena Janin kanssa sama mitä muutama tuhat (tai muutama miljoona, ainakin siltä tuntu) muuta Chicagolaista teki - mentiin Navy Pierille tsekkaamaan ilotulitukset :) Michigan-järveltä hönki semmonen mukavan raikas chicagomainen pikku tuulahdus ja siinä 13 asteen pakkasessa päätettiin sitte, että katotaan ne raketit sisältä lasin takaa.

Vuosi vaihtu aika lepposissa merkeissä siis. Kateltiin Chicagon skylinea, vedeltiin mahan täydeltä Garrettin karamellipoppareita ja ihmeteltiin maailman menoo. Ja koska jokaseen juhlaan pitää tässa maassa pukea päälleen jotain teemaan liittyvää, mun päässä keikku Happy New Year -silinteri ;D


Loistavaa Vuotta 2010 kaikille! Tehdään tästä kaikkien aikojen paras!