maanantai 14. marraskuuta 2011

Tervehdys Lontoosta

Ei oo ihan hetkeen sitten tullut kirjoteltuakaan tänne joten ajattelin et vois jotain raapustaa ihan vaan että sais vähän jotain kirjallista tulostettua. Koulussa mennään nyt seitsemättä viikkoa ja rupee pikku hiljaa oleen niin sanottujen 'mid-term' papereiden aika. Tarkottaa siis lähinnä, että kurssien puolivälissä pidetään yleisesti ottaen, koe, esitelmä, essee tai jonkunlainen muu akateeminen kontribuutio ja seuraava arvosteltava suoritus tehdään yleisesti ottaen jakson loppupuolella jonka painoarvo on yleisesti ottaen arvosanallisesti huomattavasti merkittävämpi kuin puolivälin tehtävällä.

Koulu on alkanut ihan hyvin pienien alkutakkuilujen jälkeen, lähinnä ainoat tökkimisen aiheet on ollut lievä takeltelu englanninkielen puhumisen kanssa ja yleisissä koulujärjestelyissä. Vaikka sitä englantia on kuinka puhunut vuoden jenkeissä ja vaikka missä, meni siinä taas melkein kuukauden päivät kunnes se rupesi tuntumaan siltä että ei tarvi jokaikistä sanaa hakea jostain syvältä aivojen perukoilta. Vaikka eipä siinä, loppujen lopuksi varsinaisia brittejä meikäläisen ryhmissä ei aivan liikoja ole. Suurin osa opiskelijoista samassa ryhmissä on Intiasta, Lähi-idästä, Puolasta ja muualta Euroopasta. Varsinaisia äidinkielenään englantia puhuvia henkilöitä ei taida tuossa n. 20 hlön ryhmässä olla kuin muutama ja varsinaista britti-englantia ei taida puhua kuin 2.


Kuva meidän koulun keskustan kampuksen edestä.

Yleiset järjestelyt lähes kaikissa asioissa on ilmeisesti hieman hankalia tällä saarella. Kouluun kirjautuminen sinänsä meni suunnilleen kivuttomasti, paitsi että olin hienosti unohtanut ottaa alkuperäiskappaleet todistuksistani mukaan. Tosin kunhan nämä oli toimitettu ei sinänsä koulussa ole kummosemmin sählätty. Kirjautuessani kouluun, oli koulun virkailija sitä mieltä, että minulla tarvitsee olla joko päätös myönnetystä lainasta tai rahat maksaa lukukausimaksu heti. Hetken selvittelyjen jälkeen allekirjoitin paperin, joka velvoittaa minut maksamaan lukukausimaksun, mikäli EU-kansalaisille myönnettävä lukukausimaksulaina päätös on negatiivinen. Eli suurin sähläys on syntynyt lähinnä lukukausimaksulainan kanssa jota ei vieläkään ole saatu päätökseen. Soitin tänään kyseiseen laitokseen, josta ilmoitettiin, että olen kuulemma toimittanut kaikki muut paperit, lukuunottamatta paperia jossa pyydän lainasummaa. Kyseistä paperia ei ole missään vaiheessa toimitettu, eikä aikaisemmin mainittu. No, nyt se on lähetetty postiteitse minulle päin ja kun se on täytetty ja lähetetty pitäisi kaiken olla kunnossa.

Eli kyllä sitä täälläkin virkamiehet osaavat sählätä, jos osaa Suomen KELA:kin. Päätöstä opintotuesta, asumislisästä ja opintolainasta sai odottaa vain vaivaiset 8 viikkoa ja luulen että suuri syy miksi päätös asiaan saatiin vihdoinkin oli se että lähetin jo kolmatta kertaa sähköpostia kysyen "Missä päätös viipyy? On _hieman_ rahat vähissä.". Siinä meinasi jo hieman ruveta kiristelemään päätöstä odotellessa, mutta onneksi sielä saatiin edes jotain aikaseksi.

Sitten yleisiin järjestelyihin, pankitilin hommaaminen oli sinänsä helppo homma vaikkakin tästä oli varoiteltu etukäteen. Siitä vaikeudet sitten alkoivatkin, ajattelin avata pankkitilin HSBC:hen jotta sitten jatkossa kuin asuu sitten missäpäin tahansa maailmaa olisi pankkiasiat kunnossa. No ilmeisesti HSBC antaa asiakkaillensa kaikkein alhaisimman luottoluokituksen joka tuottaa ongelmia esimerkiksi kännykkäliittymäsopimusta hankkiessa. Eli toistaiseksi en ole saanut hankittua sopimusliittymää kyseisen pankkitilin takia, joten prepaidilla mennään kunnes luottoluokitus nousee. Tähän yleensä menee noin 3-6kk, riippuen hieman mitä kaikkia muita sopimuksia saa läpi menemään. Muuten pankkina HSBC on toiminut moitteettomasti, palvelu on ollut erittäin laadukasta ja internetturvallisuus ja pin-koodijärjestelmä on ylivoimaisesti maan turvallisin.

HSBC pin-koodinluoja lätyskä

Erittäin hieno pieni yksityiskohta koskien kännykkäliittymiä on se, että tällä saarella ei varsinaisesti saa liittymää jossa olisi rajaton datankäyttö. Vaikka palveluntarjoaja ilmoittaisikin että kyseisessä liittymässä olisi "rajaton data" on näissä tapauksissa aina pienellä präntätty teksti datan kohtuullisesta käytöstä, eli yleisesti ottaen mikäli käytät dataa yli 1GB/kk joudut maksamaan ylimenevästä osuudesta. Sama hienous tulee vastaan kuin hankit kotiisi internet yhteyttä, lähes kaikki liittymät on rajattu 10GB-40GB/kk maksimiin. Ja vaikka ottaisit liittymän jossa on "rajaton data" niin kuin ylität 100GB/kk rajan hidastuu nettisi niin hitaaksi että pystyt juuri ja juuri surffaamaan normaaleilla nettisivuilla. Näin siis tällä saarella toimii dataliikenne, ei muutakun ottamaan mallia.

Sen verran on kaikenlaista kiirettä pukannut, että ei ole tullut käytyä lähes missään turistinähtävyyksissä saatika sitten jalkapallopelissä. Jonkun verran sitä on tullut keskustassa pyörittyä ja jotain tehtyä, mutta suurimmaksi osaksi elämä on rajoittunut koulun ja jääkiekon välille. Jääkiekko on ollut ihan mukava harraste vastapainoksi opiskelulle. Ainoa miinus on se, että jääkiekko harjoitukset ja pelit ovat yleisesti ottaen poikkeuksetta kello 22 aikoihin ja myöhemmin. Ja koska hallille menoon tarvitsee käyttää vähintään kahta eri bussia, kuluu matkoihin aikaa minimissään sen 40 minuuttia, ei yleisesti ottaen tarvitse ainakaan ennen 02.00 nukkumaan menemistä edes harkita. Toistaiseksi ankein kokemus yöllisestä matkustamisesta koettiin lauantain pelin jälkeen. Suorin bussiyhteys jäähallilta kohti kotia ei kulje kello 1.05 jälkeen lainkaan ja koska seuraava vaihtoehto jättää suhteellisen pitkän kävelymatkan pelikassin kanssa ajattelimme kokeilla bussin vaihtoa keskustan kautta. Idea sinänsä oli hyvä ja olisi varmasti toiminut huomattavasti paremmin mikäli ei olisi ollut lauantai-ilta. Otimme bussin jäähallilta kohti keskustaa ja jäimme pois kohdassa josta kulkee 2 eri bussia periaatteessa suoraan kotiovellemme. Odotettuamme noin 45 minuuttia ja kun viides kotia kohti menevä bussi päätti olla edes pysähtymättä pysäkillemme (lähinnä sen takia että bussi oli täynnä) päätimme, että ei jää muuta vaihtoehtoa kuin ottaa taksi. Ikäväksemme vapaita takseja oli mennyt vaikka muille jakaa, mutta kuin asialle oli tarvetta ei takseja näkynyt missään. Viimein noin 10 minuutin viuhtomisen ja riuhtomisen jälkeen istuimme taksissa joka ajoi kotiovelle n.15minuutissa ja tämä luksus päätyi maksamaan sen £13. Ainakin opimme yhden asian, on aivan turha yrittää saada bussia kello kahden jälkeen yöllä keskustasta, mikäli ei satu olemaan bussin lähtöpysäkin lähellä. Matkaan kului loppujen lopuksi vaivaiset 2 tuntia ja 45 minuuttia. Hieman siinä sitten tuppaa väsyttämään kuin saapuu pelireissusta siinä vähän klo 3.00 jälkeen kotiin. Sunnuntain harjoituspelireissusta pääsi onneksi huomattavasti aikaisemmin (klo 00.15 aikoihin) kotiin joka helpottaa huomattavasti maanantain kello 10.00 tunnille menoa.


Jääkiekon taso ei tällä saarella erityisesti päätä huimaa, ainakaan yliopistotasolla, mutta onhan se mukavaa kun saa jotain aikaseksikin. Joukkueemme London Dragons, joka on koottu periaatteessa kaikista Lontoon alueen yliopistoista sisältää suurimmaksi osaksi pelaajat ovat kaikkialta muualta paitsi Iso-Britanniasta, USA ja Kanada ovat erittäin hyvin edustettuina. Sen lisäksi meitä on minun lisäksi toinen suomalainen, kämppiksemme Kalle, yksi ruotsalainen ja kavereita keski- ja itä-euroopasta. Kauden avausottelu on ensi lauantaina ja ottelussa vastaan asettuu Cambridge University Blues, siinä päästään sitten testaamaan kuinka tämänvuotinen joukkueemme sarjasta selviytyy. Sarja sinänsä on aika pieni, sillä pelaamme koko kauden aikana vain 6 sarjaottelua. Joukkueisiin meidän ja Cambridgen lisäksi lukeutuvat Oxford ja Southampton. Tästä pääsee tarkasteleen joukkueen sivuja http://www.londondragons.com/

Toistaiseksi lukujärjestykseni on sellainen että maanantaisin olen koulussa klo 10-15. Sitten onkin tiistai, keskiviikko vapaata koulusta ja torstaina olen koulussa klo 10-15. Kouluviikko viimeistellään perjantaina kahden ja puolen tunnin sessiolla alkaen 14.00, eli aivan liikaa tunteja ei viikkomääräisesti ole, joka tosin tarkoittaa myös sitä että omatoimista opiskelua harrastetaan vähintään 10-15 tuntia viikossa koulun lisäksi.

Pikku hiljaa sitä alkaa olemaan sellainen tuntuma elämiseen, olemiseen ja lähinnä kommunikointiin, että tarvitsee ruveta katselemaan työllistymismahdollisuuksia. Koska Englanti ja varsinkin Lontoo, ei todellakaan ole mikään erityisen halpa maa elää ja asumiskulut jaetussa kolmiossa kuukausitasolla hipoo n. ~900€/kk ja siihen sitten ruuat, matkakortit, puhelimet ym. kulut päälle ei KELA:n tuella aivan hirveän pitkälle pötkitä. Jos sitä jonkinlaisen hanttihomman löytäisi missä voisi jollain tavalla joustavasti käydä sen 15-20 tuntia viikossa käydä vääntämässä niin ei tarvitse ihan vesi&leipä-linjalle mennä. Toistaisesti olen vain hieman katsellut vaihtoehtoja, mutta eiköhän se tässä muutaman viikon sisällä rupea muuttumaan tutkimisesta teoiksi ja sitten päivät rupeavatkin olemaan aika täyteen tuupattuna.

Eiköhän sitä tule kirjoiteltua jatkossa tänne hieman enemmänkin, nyt kun on niin sanotusti saanut pään auki. Hieman oli jäänyt unholaan tämä tämmönen blogin pitäminen kun asuikin hetken aikaa Suomessa. Katsotaan nyt, yritetään jotain saada aikaiseksi.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Hei J&J
Ihana kuulla teistä ja miten teillä siellä Lontoonpuolessa menee- ihania valokuvia lempparikaupungista:), lisää pliis!!!! T. Pale & co