Muuten, pitää hehkuttaa Chicagoa tähän väliin sen verran, että olkoonkin kiireinen metropoli, tää on tosi rento ja avoin kaupunki. Ihmiset on täällä chillejä, juttelee mukavia eikä kato nenänvarttaan pitkin. Varmasti suureks osaks sen takia tänne on kotiutunu niin hyvin. Ei pysty oleen huononakaan päivänä huonolla tuulella kun aina löytyy joku, joka on hyvällä tuulella. :)
Täällä siedetään myös erilaisuutta mun mielestä ihan älyttömän hyvin. Ihmisiä on niin joka lähtöön, että (lähes) mikään ei oo täällä outoa tai epänormaalia. No okei jokunen saatto katsoa tänään pidempään semmosta 80-vuotiasta naista, joka kulki Michigan Avenueta pitkin megafoni kädessä ja huusi sinne jotain kieltä mistä kellään ei ollu mitään käsitystä, mutta no, jokatapauksessa. Jotenkin ajattelen haikeena, että miks ei elämä voi olla tällästä Suomessakin? Jännä seurata itseään sit kun tulee Suomeen, että näkeekö asioita erilailla. Osaanko mä olla yhtä avoin muita kohtaan, kun mua kohtaan on oltu täällä? Toivon todellakin. Tää on ollu kallisarvosta oppia.
Hienot rappuset modernin taiteen museossa on suunnitellu Josef Paul Kleihues. 8)
Heiiiii, nyt keksin millä viihdytän teitä: laitan teille meidän eilisen museokeikan kuvia! Käytiin modernin taiteen museossa, mä itse asiassa jo tokaa kertaa, Jani ekakertalaisena. Siellä näkee aina paljon kaikkee hienoo, ja sit kaikkee sellasta mikä ei vaan mahdu päähän. :) Kaikkein hienointa on taidetta kuitenkin tutkailla mietiskellen samalla, mitä kunkin luomuksen takana olevan hepun päässä on liikkunu kun se on väsänny sitä. Jonkun kreisin maalauksen takana on varmaan jotain kreisiä. Tai sitte ei. En vaan ymmärrä.
Jani omisti tän mulle. En ymmärrä? :o
..Tää on sit Janille! ;>
Söpö kisu museon kaupassa! Oisin ostanu tän mutta en taitais kuitenkaan hoitaa sitä tarpeeks hyvin :(
Mites siittiösolu-pehmolelu lapsukaisellesi? Hmmm.. :D
Kevätloman kunniaks ollaan myös käyty muutaman kerran ulkona syömässä (mm. kiva italialainen ravintola Evanstonissa kaikkine pestoineen, tomaattikastikkeineen ja pastoineen), uimassa (merenrannan ja palmujen puuttuessa ylipiston uimahalli oli melkeen sama asia, mhm), hengailtu kavereiden kanssa ja...shoppailtu! Kaupunkilomailu on loppujen lopuks ihan lepposaa, ainakin jos on tän kokosessa kaupungissa. Lisäks puolivuosihuollatin itteni tänään: kävin kampaajalla ja kosmetologilla, nice! Nyt on taas kuontalo ojennuksessa. Seuraavasta kuvasta voi ehkä päätellä, miks oli jo aikaki ;)
ARVOITUS: Miksi pitkähiuksisenkin tytön on hyvä joskus trimmata tukkansa?
Jälkeen-kuva tulee..joskus. (En sano huomenna kun ei se kuitenkaan tuu huomenna.)
No, me täällä jatketaan lomailua vielä tän viikon loppuun. Suunnitelmissa on kaikkee kivaa ja rentoa chillailua kavereiden kesken. Tälle viikolle oli enemmänkin suunnitelmia, mutta jostain syystä on ollu kommelluksia matkassa. Mun piti mennä yhden kaverin kanssa hevosteatteriin, mutta näytös siirrettiin kolmen viikon päähän..what? Ja eilen oltiin suunniteltu toisten kaverien kanssa menevämme Chicago Bullsien (koris)peliin, mutta luottokorttihässäköiden ja yleisen säätämisen takia liput jäi saamatta ja oltais jouduttu pulittaan niistä niin hirveitä, että ajateltiin siirtää tääkin suunnitelma tuleville viikoille. Onhan niitä tässä onneks vielä jokunen edessäpäin..
Mutta nyt laukataan unten maille ;)
Maalasin heppasen viime viikolla yhtenä mun maalauskurssin lopputöistä.
Hyvää yötä Evanstonista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti