Juodaan viinaa, tullaan viisaammiksi näin..

Mua on alkanut ärsyttää Suomessa moni juttu. Miten yllättävää.

Luin just salilla alkuverkkaa hikoillessani jostain naisten höpöhöpölehdestä artikkelin ystävyyssuhteiden vahvistamisesta. Sen mukaan Suomessa yleinen mielipide on, että ihmiseen tutustuu parhaiten ja hän on "OMA ITSENSÄ" vasta alkoholin vaikutuksen alaisena.... siis anteeks mitä?! Mun käsityksen mukaan ihminen oma itsensä nimenomaan silloin, kun se ei ole minkään aineiden vaikutuksen alaisena, sen sijaan sitten kun alkoholi tulee mukaan kuvioihin, juttuihin kannattaa suhtautua pienellä varauksella.

Yhdessä kännääminen on Suomessa osoitus syvimmästä ystävyydestä. Ja huom. korostan, että nyt ei siis puhuta parin viinilasillisen yhdessä siemailemisesta vaan räkäkänneistä, tilasta jossa jokaisella on lupa sanoa ja tehdä mitä tahansa siinä sumuisessa olotilassa mieleen juolahtaa. Koska selvinpäin on niin kamalaa, tylsää ja harmaata, eikä uskalla edes sanoa sitä mitä oikeesti ajattelee, niin kännit kannattaa vetästä mielellään vähintään kolme kertaa viikossa, ja seuraavien päivien tasottavat siihen päälle.

Itsehän rakastan viinejä. Olenpa alkanut nauttimaan hyvän konjakinkin mausta. Tykkään nautiskella hyviä drinksuja hyvässä seurassa. En millään tavalla usko, että alkoholipitoiset juomat itsessään ovat jotenkin "pahoja" tai niitä pitäisi täysin vältellä. Mutta ajatus siitä, että ihmisen persoonallisuus ja mahdollisuus tuntea hänen todellinen luonteensa on kiinni siitä, onko kyseessä perjantai-illan tequilankumoamiskilpailut vai tiistaiaamun luento, saa niskakarvat nousemaan pystyyn. En vain pysty sulattamaan ajatusta, varsinkin vietettyäni vuoden maassa, jossa juomakulttuuri on erilainen.

Ugh.

Haluan takaisin sinne missä ihmiset ovat "OMIA ITSEJÄÄN" silloinkin kun niillä ei oo kaljatölkki kourassa.

ps. Haa, tehdään tästä SUOMIANGSTAUSBLOGI.