Hyvä ruoka ja niin edelleen

Meillä on viimesen viikon aikana ollu aika uskomattoman huono tuuri ravintolavalintojen suhteen. Ei varmaan harmittais niin paljon, jos käytäis useemminkin ulkona syömässä, mutta koska tää kesä on muutenkin menny lähinnä matkakassaa kerrytellessä ja piheillessä kaikessa mahdollisessa ostamisessa, niin rahojen hukkaan meneminen ottaa päähän ja huolella. Päätettiin eilen illalla antaa Helsingin keskihintaisille ravintoloille vielä yks mahdollisuus. Kannatti!

Oon suoraan sanottuna vähän hukassa näissä ravintolajutuissa nykyään Stadissa kun oon asunu niin monta vuotta muualla. Oon muka kotosin täältä, mutten tiiä mitään hyviä paikkoja :( Niinpä mulle on mahdollista eksyä ties mihin ruokapaikkoihin tietämättä yhtään mitä pitäis odottaa.

Huonojen ravintolakokemusten ketju alko viime viikonloppuna Joensuussa vanhasta kunnon Rossosta, jossa jouduttiin puolipakon edessä syömään. Yleensä oon jollain ihmeen kaupalla onnistunu saamaan kyseisestä putiikista ihan perushyvää ruokaa, mutta nyt kyllä kaikki meni vikaan - epämääräsen ruuan (sisältäen ehkä maailman surkeimman salaattipöydän) lisäks Rossossa vastassa oli surkeista surkein palvelu. Tosi harvoin ajattelen ravintolaan (tai Rossoon, whatever :D) astuessani, että maksan vaan siitä mitä syön. Sen lisäks, että ruuan pitää vastata odotuksia, pitää ravintolan ehdottomasti olla siisti ja tarjoilijoiden ystävällisiä ja kohteliaita. Jos nää minimivaatimukset ei täyty, niin ei tarvi kyllä meikäläisen naamaa uudestaan samassa paikassa katella.

No, tästä avautumisesta voitte ehkä päätellä, ettei Rosso onnistunut viime viikonloppuna kovin hyvin positiivisten asiakaskokemusten tuottamisessa.


Seuraavaksi kyntensä näytti WokWok, mun terveellisen pikaruuan jokaviikkoinen suosikki Tampereen ajoilta. Täältä kuulu Tampereella hakea sunnuntaisafkat aina mukaan - tietty extra valkosipulilla ja chilillä! Pikkupulju oli pistänyt wokkipisteen pystyyn Selloon Wayne'sin yhteyteen, ja pitihän se käydä testaamassa täälläkin päässä Suomea.

Tiskillä odotti pieni aasialaispoika. Ok, ei puhu suomea. No puhuu onneks englantia. Saatiin tilaukset jotenkuten perille sille. Eikä haitannut, ettei se tiennyt, mikä mun sille antama kanta-asiakaskortti oli. "Can I ask..what yoou get from thiiis?" Oltiin vähän että öö. :D Kotona meinas kyllä huumori lopahtaa, kun meikäläisen boksissa lillu puoleenväliin asti oranssia öljyä. Herkku!


Keskiviikkona hääpäivänä aateltiin, että mennään vaan nopsasti leffan yhteydessä johonkin Ison Ompun ruokapaikkaan, kun se on tossa niin lähellä. Ompussakin oli joku wokkipaikka, mutta se näytti sittenkin niin surkeelta ettei vaivauduttu kokeilemaan. Sports Academyn listoja oltiin kuolattu jo etukäteen netissä, mutta Ompun Sportti oli aika räkänen paikka ja kaiken lisäks vaikutti niin pieneltä, ettei niillä varmaan ollu edes keittiöö siellä. No, mitä jää? Chico's - "All american bistro". Voin kyllä kertoo, että mun mauttomasta ja just ja just kypsastä kanafileestä oli all amerikat aika kaukana.

Mutta sitten tuli Texas ja pelasti koko viikon!





KATTOKAA hei tota burgeria! Kenelle ei tuu nälkä?? No niin mä aattelinkin.. Namm!

Hääpäivän vietto -illan vol. 2 teemaksi muodostui ilmiselvästi Ameriiikka ja lähestyvän Jenkkivuoden (minkäpä muukaan, duh) fiilisteleminen: syömingit ravintola Texasissa ja sen jälkeen leffaensi-illassa Rajattu maa (Crossing over), joka kertoi USA:ssa laittomasti asuvista maahanmuuttajista. Kaverin sanojen mukaan, päätettiin rakentaa vähän kivijalkaa tälle meidän tulevalle reissulle :D Mutta tosiaan se ruoka, sitä voisin hehkutella..



Mun annos, joka oli just niin hyvää, mitä ruokalista lupaskin: Fire Salmon, Grillattua lime- pähkinäkuorrutettua lohta, papupaistosta sekä uuniperuna. Voin suositella :)

Toi astetta miehekkäämpi hamppariannos sen sijaan oli Janin. Beef burger, Kaksi mehevää häränlihapihviä, friteerattuja sipulirenkaita, pekonia, salaattia, cheddarjuustoa sekä chilimajoneesia maalaisranskalaisten ja coleslawsalaatin kera. Molemmat annokset reilu 17€, eli mun mielestä hinta-laatu-suhde meni ihan mukavasti kohdilleen :)

Näiden lisäks Texasissa oli kivat tarjoilijat ja rouheet lehmäntaljalla päällystetyt tuolit. Plussaa vielä siitä, että rautatientorin vilinää oli kiva katella.



Hääpäivän (menneen) kunniaks käytiin moikkaamassa hotellia, jossa meidän juhlat sillon oli. Ja meiän sviitti oli toi missä on noi hienoimmat ikkunat, tietty B)


Ruuan jälkeen oltiin hyvällä tuulella ja masut on tarkotuksella rajattu tän kuvan ulkopuolelle :D (ja Janillakin on hyvä tuuli, mutta se keskittyy vaan itsekuvaamiseen)

Nyt voidaankin sit jättää hyvillä mielin Stadin ravintolat rauhaan ja säästää roposet Chicagon michelintähtösiin (tai sitte ihan vaan KFC:hen).