Tänään on ollu varsinainen kotipäivä. Heräsin myöhään, kävin rannalla juoksemassa, katoin telkkaria liikaa...ja leivoin Karjalanpiirakoita! Varsinaiseks murhenäytelmäkshän se meinas osottautua, mutta valmistusprosessiin nähden ite lopputulos oli melko näyttävä ja vielä maistukin hyvälle.
Kävin eilen ostamassa aineksia. Voilá, täkäläinen marketti tunsi käsitteen ruisjauho, joten pääraaka-aine oli samantien hanskassa. Riisejä oli noin miljoona erinäköstä, -väristä ja -kokosta lajiketta, mutta mikään niistä ei oikein muistuttanu meidän puuroriisiä. Meinasin päätyä ottamaan sushi-riisiä, koska se ainakin kökkööntyy ja maidossa keittämällä sen ois voinu kuvitella olevan riisipuuroa.. Mutta otinkin "sweet ricea", joka a) kuulosti kivalle ja b) muistutti kumminkin ihan vähän puuroriisiä. Virhe! Riisi ei ollu puolentoista tunnin keittämisen jälkeenkään pehmeetä, vaan maidossa lilluvia jyviä... B( Ajattelin että jahas, ei muuta kun lisää maitoa ja keitetään toinen mokoma puoltoista tuntia. No. Sitten se palo.
Kuoritaikinan valmistaminen ei paljon vaadi (aineksia on kolme: jauho, vesi ja suola :) ja siitä tulikin täydellistä, mutta kädet valmiista ruistaikinasta tahmeina aloin miettiä, että nyt puuttuu kyllä jotain. En ollu muistanu ostaa kaulinta! Muutaman jalanpolkemisen ja pikasen think out of the box -session jälkeen turvauduin näpsäkkäänä leipurina amerikkalaiset monesta muustakin Situationista pelastaneeseen ..cokis-tölkkiin! :) Toimii muuten yllättävän hyvin -> jos ja kun te kaikki aina leivotte tosi paljo karjalanpiirakoita niin kokeilkaa joskus täyttä tölkkiä
Kahenkymmenen pienen piirakkapahasen valmistaminen ei muuten oo mikään puolen tunnin juttu! Muistan tästä lähtien aina karjalanpiirakkaa syödessäni, kuinka paljon sen valmistajaa täytyy arvostaa.. ;D Palaneista puuroista ja muista pikku episodeista huolimatta makuelämys oli varsin suomalainen ja saatiin meidän Labor Dayhin pieni skandinaavinen tuulahdus. Vuokraemäntäkin tykkäs (tai ainakin sano tykkäävänsä ;) joten tavote saavutettu. Ja nyt voin tarjota näitä mun yhdelle mun koulussa olevalle tytölle, joka on ollu Suomessa (!) vaihdossa ja haikaili karjalanpiirakoiden ja salmiakin perään...
Että semmonen Labor Day täällä!
2 kommenttia:
Sähän oot ihan megakokki kun kaikkien vastoinkäymisten jälkeen taioit noista noin herkkuja! <3
ps. Näyttää niin hyvälle et tuli nälkä. :D
oi, no mulla ois kyllä niche täällä varmasti karjalanpiirakkatehtailijana, joten voisin tehä siitä pisneksen ;D
ps. voin lähettää sulle näitä postissa <3
Lähetä kommentti