Opiskelemaan Lontooseen!

Tässä on nyt tullut mietittyä että jos sitä kirjoittaisi jonkunnäköstä pientä vinkkikokoelmaa ylös Lontooseen ja yleisesti ottaen Iso-Britanniaan opiskelemaan lähdöstä. Ulkomaille opiskelemaan lähteminen on mielestäni erinomainen vaihtoehto oppia käyttämään kieltä, oppia asioita erilaisista kulttuureista ja ihmisistä, sekä tietenkin hankkia erinomainen koulutus samalla. Toki ei välttämättä ole aina helppo lähteä kotoisesta ja turvallisesta Suomesta ulkomaille, sillä opiskelemisesta saa lähes poikkeuksetta maksaa. Tämän lisäksi joutuu varautumaan siihen, että tarvitsee lähes kokoajan poistua omalta mukavuusalueeltansa, mikä ei välttämättä meille Suomalaisille, tai yleensäkään ihmisille ole kaikkein ihanin asia. Oli sitten kyseessä projektityön tai esitelmän esittäminen englanniksi tai mitä tahansa muuta vastaavaa. Suomalaiseen opiskeluun verrattuna sekä Iso-Britanniassa, että Yhdysvalloissa on opiskelu erittäin paljon käytännönläheisempää ja osallistumista vaativampaa. Kokeitakin on, mutta ei niin paljoa kuin suomalaisissa oppilaitoksissa, suuri osa näytöistä annetaan projekti töinä ja erilaisten casejen selvittelyinä.

Haluan ihan ensiksi mainita, että suomalaisen ei tarvitse missään tapauksessa hävetä tai nöyristellä akateemista tietotasoa eikä varsinkaan englanninkielen tasoa. Tässä muutaman kuukauden katseltuani ns. paikallisia sekä muita kansainvälisiä opiskelijoita, on mielestäni suomalainen opiskelija tottunut vaatimaan ja tekemään huomattavasti paljon enemmän kuin moni muu opiskelija, johon olen nyt törmännyt. On turha häpeillä ääntämistämme ja muita kielellisiä asioita, sillä useat ihmiset jotka ovat esim asuneet 10 tai 15 vuotta ja puhuneet kieltä koko tämän ajan, omaavat huomattavasti vaikeamman ja epäselvemmän murteen. Olen tosin koulussa, joka ei ole rankingien kärkipäätä, tilanne opinto motivaation ja kieli asioiden kohdalla voi muissa kouluissa toki olla hieman erilainen. Syitä siihen että London Metropolitan University on rankingin loppupään sijoituksilla, on esimerkiksi se että koulu ottaa hirveän määrän opiskelijoita sisään ja näistä opiskelijoista jotkut jättävät opintonsa kesken. Koulullani oli myös muutamia vuosia sitten ollut jonkinnäköinen rahoitusskandaali, joka painoi koulun pohjasijoituksille.

London Metropolitan University on opiskelijamäärällisesti Lontoon suurin ja opiskelijoita koulun kahdella kampusalueella (pohjois- ja keskustakampukset) on yhteensä noin 28.500 ja heistä erittäin suuri osa on kansainvälisen taustan omistavia. Sinänsä opetuksessa ei ole mitään vikaa. Opettajat on kohtuullisen hyviä ja omistautuneita työhönsä, toki heistä suuri osa ei ole alkuperäisiä Englantilaisia. Minun neljällä kurssillani kaksi opettajista on alunperin Intiasta, yhdellä kurssillta toinen opettajista on britti ja toinen on Karibialta, ja yhdellä kursseista opettaja on Bulgariasta. Eli ei pelkästään opiskelijat ole kaikkialta eri maailman kolkista vaan myös opettajat ovat eri puolilta tätä pyöreää palloa. Joten sitä saa kuulla jos jonkinlaista murretta englanninkielestä, sekä kanssaopiskelijoilta, että opettajilta joka voi myös ottaa aikansa, että ymmärrät muutakin englantia kuin sitä mitä olet tottunut kuulemaan televisiosta ja elokuvista.

Näistä sitten muodostetaan yksi kurssityö koskien rekrytointia ja palkkaamista

Kuinka sitten päästä tähän ihanuuteen käsiksi, no ensinnäkin hakeminen Iso-Britannian yliopistoihin on tehty erittäin helpoksi. Menet vain UCAS sivustolle ja täytät erittäin selkeästi ja helposti tehdyn hakemuksen jossa voit hakea yhdellä hakemuksella viiteen eri yliopistoon/linjaan ja vastaukset tulevat sähköpostiisi, riippuen hakuajankohdasta mutta yleensä muutaman kuukauden kuluessa. Hakemukseesi sinun tulee varautua täyttämään kaikenlaisia henkilökohtaisia tietoja, informaatiota aikaisemmista opinnoistasi, henkilökohtainen motivaatiokirje jossa kerrot itsestäsi ja miksi juuri sinut tulisi valita kyseiseen yliopistoon, sekä akateeminen referenssi jonka voit pyytää joltain vanhoista opettajistasi tai vaikkapa lukion rehtorilta. Ylioppilas, sekä IB-todistuksella hakeminen on erittäin helppoa ja se löytyy valmiina vaihtoehtona hakemuksesta ja ainoa, mitä sinun tarvitsee tehdä, on käännättää todistus ja kirjata numerot hakemukseen. Kauppaoppilaitos- tai Ammattikoulutodistuksella hakeminen on hieman kinkkisempää, mutta järjestyy kyllä pienten selvityksien jälkeen. Toki koska suurta tietoa koulutuksen tasosta ja vaativuudesta ei ole, voit olla pienenä altavastaajana yo-opiskelijaan verrattuna. Jotkut yliopistot myös saattavat kutsua erikseen pääsykokeisiin, haastatteluihin tai pyytää lisä-informaatiota antamistasi tiedoista. Hakeminen maksaa noin £20 eli tämän hetkisellä vaihtokurssilla ~25€. Lisäksi Suomessa on myös organisaatio nimeltään Kilroy Education joka auttaa todistuksen käännättämisessä ja hakuprosessissa. Itsepäisenä ja jääräpäisenä miehenä päätin että hoidin koko sotkuni itse itse enkä käyttänyt heidän apuansa, eikä prosessi ollut mielestäni millään tavalla vaikea.

Sitten niihin opiskelumaksuihin, itse joudun maksamaan opinnoistani £3,375 (4100€) joka ei sinänsä ole paha verrattuna esim. jenkkiyliopistojen lukukausimaksuihin. Ensi vuonna alottavat opiskelijat joutuvat maksamaan opinnoistansa £4000-£9000 (maks. 11000€) koska Iso-Britannian mahtava valtio päätti nostaa lukukausimaksurajoja. Tämä tietenkin on aihettanut jos jonkinlaista suurta ja pientä mellakkaa nuorten ja opiskelijoiden keskuudessa. No, olipa lukukausimaksusi mitä tahansa niin Euroopan kansalaisena suomalaiset saavat halutessaan Iso-Britanniassa suoritettuihin opintoihin lainan Student Finance -nimiseltä valtion organisaatiolta joka kattaa täysin koko lukukausimaksusi. Tämän lisäksi Suomalainen opiskelija saa tietenkin hieman korotetun KELA:n tuen sekä Suomen valtion takaaman opintolainan, jolla voi maksaa kirjoja ja elämiskustannuksia. No kyllähän siinä penniä joutuu venyttämään ja todennäköisesti tekemään osa-aikatöitä opintojen ohella mutta ainakin itse olen sitä mieltä että koko homma tulee lopulta kannattavaksi. Student Finance -lainan takaisinmaksua sinun tarvitsee alkaa suorittaa kun siirryt työelämään ja saavutat tietyn sovitun tulotason vuodessa.

Asuminen ja eläminen Lontoossa ei toki ole ilmaista, hintataso on hieman Suomea korkeammalla ruuassa, internetissä, matkapuhelinliittymissä, vedessä, sähkössä sekä kaasussa. Ero ei tosin ole suuri, mutta pienet erot kaikessa ylöspäin tuntuu kyllä opiskelija budjetilla. Jotkut ruuat ovat hieman halvempia, mutta yleisesti ottaen ruokakustannukset tulevat kalliimmaksi kuin Suomessa. Kaikki muut pakolliset menot mainittuani pääsenkin isoimpaan eroon, joka on vuokra. Vuokran kohdalla voi valmistautua siihen, että se voi olla ihan mitä tahansa maan ja taivaan väliltä, tämän takia useat opiskelijat asuvat muutaman opiskelijan kommuuneissa ja täten pienentävät hieman vuokrakustannuksia. Itse asumme Suomi-kommuunnissa jossa vuokra huoneesta ja jaetusta keittiö olohuone yhdistelmästä jonka jaamme toisen Suomalais-pariskunnan kanssa on £700 (noin 860€). Toki asunto on tuore ja moderni englannin standardeihin verrattuna, mutta halvaksi kyseistä summaa ei voi missään tapauksessa kuvata. Opiskelijoille on tarjolla myös ns. "hall's" majoitusta, joka tarkoittaa opiskelija-solu asuntoloita, mutta nähtyäni nämä pienet kopit ja kuultuani mitä ihmiset niistä maksavat, ei kyseinen vaihtoehto ole yleensä hirveän järkevä.

Useat asunnot, kuten meidänkin asuntomme, ovat kalustettuja, kalustetaso ja -laatu vaihtelee erittäin paljon. Meidän asunnossamme oli mukana pieni määrä astioita ja sellaiset ylellisyydet kuin stereot ja televisio. Toki koska asumme jälkeenjääneen teknologian multi-keskittymässä ei televisiomme toimi hirveän hyvin vain pätkii vähän väliä. Tämän pitäisi korjaantua vuoden vaihteessa kuin digilähetykset alkavat, mutta tämä jää nähtäväksi. Myös puhelimen kuuluvuus on joissainpäin asuntoa heikohko ja voi olla helpompaa mennä suorilta vain puhumaan parvekkeelle jos haluaa kuulla selkeästi mitä vastapuolella on sanottavana ja saada myös oman viestinsä perille.

Ja kun nyt kerran aloitin avautumisen aiheesta britit ja teknologia niin on pakko mainita, että täällä lähes kaikissa internet yhteyksissä on maksimikäyttöraja. Itse hankimme rajattoman kotikaapeliyhteyden, mutta mikäli käytät liittymää erittäin paljon saattaa palveluntarjoajasi soveltaa ns. "fair use policy" nimistä pykälää ja hidastaa yhteyttäsi. Sama ongelma tulee lähes poikkeuksetta vastaan puhelinliittymän datan käytössä, ei 98% liittymistä eivät sisällä ns. rajatonta dataa ja vaikka jotkut liittymät näin ilmottavatkin on edellä mainittu "fair use policy" erittäin usein sovellettavissa. Eli jos vaikka käytät kännykkäsi mobiililaajakaistaa yli 1GB kuukaudessa, on mahdollista, että palveluntarjoajasi katkaisee netin puhelimestasi tai ainakin rajoittaa nopeuttasi huomattavasti.

Eräs asia, mikä on pakollinen olla mikäli meinaat saada matkapuhelin-, sähkö-, kaasu- ym. sopimukset tehtyä, on brittiläinen pankkitili. Pankkitilin voit avata vuokrasopimusta ja passia vastaan haluamassasi pankissa suhteellisen helposti. Itse päädyin avaamaan tilini HSBC:seen joka ei välttämättä ollut paras vaihtoehto, sillä luottoluokitukseni on toistaiseksi niin alhainen kuin vain ikinä voi olla, syytä tähän en kylläkään tiedä. Tämän takia neuvonkin, että voi kannattaa avata tili esimerkiksi Lloyds TSB:ltä, kämppäkaverini on ainakin ollut hyvin tyytyväinen kyseisen pankin palveluihin ja luottoluokituksen kanssa ei ole ollut lainkaan minkäänlaista vääntöä. Alhaisessa luottoluokituksessa on esimerkiksi se ongelma, että sinulle ei anneta kytkymatkapuhelinsopimusta ennenkuin nostat sitä hieman, käyttämällä pankkitiliäsi ja hankkimalla hieman jatkuvuutta, tämä saattaa kestää muutamasta kuukaudesta puoleen vuoteen. HSBC oli kylläkin tietoinen päätös, jatkoa ajatellen heillä on konttoreita ympäri maailman ja koska tavoite olisi pysytellä ulkomailla, toivottavasti seuraavaksi Yhdysvalloissa, niin voin käyttää kyseistä liittymää ilman suurta sähläystä myös siellä.

Tässä tuli ainakin kerrattua kaikki mitä tällä erää tuli mieleen, mutta mikäli mietit opiskelemista ja hakemista yliopistoon Briteissä, niin vastaan erittäin mielelläni kaikkiin kyselyihin. Olen myös jossain määrin tietoinen hakuprosessista ja opiskelusta Yhdysvalloissa, joka on Iso-Britanniaan verrattuna hinnallisesti vähintään kaksinkertainen ja joissain tapauksissa jopa nelin tai viisinkertainen.